sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Koukutut lapaset

Ensimmäinen AIKU-näpissä tekemäni käsityö on valmis! Aiheenahan oli virkkaaminen, mutta koska koukkuaminenkin lasketaan virkkaamiseksi, valitsin sen. Koukkuaminen oli yllättävän mukavaa hommaa ja lapaset valmistuivat ripeästi. Tykkään kovasti pinnasta, joka peruskoukkuamisella muodostuu.


Kirjava lanka on ihana Väinämöinen ja värin nimi on Lasimaalaus. Sisällä kulkeva yksivärinen lanka on Ciao Trunte. Lapasten reunaan virkkasin vielä kerroksen rapuvirkkausta, sitäkään en muista kuin kerran aiemmin johonkin työhön kokeilleeni. Innostuin koukkuamisesta niin, että kaksipäisen koukun lisäksi ostin vielä pitkän yksipäisen koukkuamiskoukun, jolla voin joskus kokeilla myös tasona koukkuamista. Olipa tosi mukava oppia heti aluksi ihan uusi tekniikka! Seuraavaksi perehdymmekin sitten kankaanpainantaan!

lauantai 18. lokakuuta 2014

Uusi talvitakkini

Olen jo kauan suunnitellut tekeväni itselleni uuden, jotenkin vähän erilaisen takin. Nyt sain ideanpalaset viimein kohdilleen ja ajatuksen juoksemaan! Käytettävissä oli muutama Annalan huonekalukankaanpala, sekä filttimäinen kangas Eurokankaasta. Omasta varastosta löytyi neljä suurta mustaa nappia ja kun viidettä ei ollut, virkkasin päällyksen yhteen suurempaan nappiin. Anilliini nappi kaipasi sitten tietenkin kavereita, joten tein sinne tänne muutaman iloisen pilkun!



Vuorikangaskin löytyi omasta kaapista, joten takin hinnaksi tuli lopulta alle 35 euroa. Kuvat hieman muuttavat takin väriä, mitään sinertävää siinä ei todellisuudessa ole, vain valkoista, mustaa ja harmaata. Nyt odottelen sitten ilmojen kylmenemistä, että saan testata, tarkeneeko tällä takilla. Tein siitä kyllä niin väljän, että villatakki mahtuu tarvittaessa väliin!

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Mikä raato!

"Virallinen" auringonkukan mittaus on nyt suoritettu: kukkani pötkähti kesän aikana huikeaan 3,50 metrin mittaan. Kukan siemenosan halkaisijaksi mittasin 41 cm. Ei ihan pieni sekään! Varren ympärysmitta oli 18,7 cm mitattuna n. metrin korkeudelta maasta. Näihin tuloksiin täytyy olla nyt tyytyväinen.


Tässä tämä raato! Vartta ei saanut poikki muulla kuin kunnon sahalla. Varsi lähtee kaatiskuormaan, mutta siemenosan säästän. En kyllä tiedä, säilyykö siemenissä jättigeenit ensi vuoteen, mutta aina kannattaa yrittää!

Kuten kerroin jo aiemmin, jättikurpitsoja en onnistunut tänä kesänä kasvattamaan. Syynähän oli se juhannusyön halla. Siihen saakka kaikki meni hyvin. Sen sijaan jättikaalista tuli aika muhkea, vaikkakin hieman etanoiden popsima! Lehdellä tulitikkuaski mittana.


Viikonloppuna käväisin käsityömessuilla. Mukaan lähti jälleen lankoja, askartelutarvikkeita ja paljon muuta mukavaa. Myös joululahjaideoita nappasin mukaan useampiakin. Jotenkin nämä messut olivat antoisimmat moniin vuosiin! Illalla ei meinannut uni tulla, kun oli ideoita pää täynnä! Niistä riittää ammennettavaa pitkäksi aikaa!

torstai 18. syyskuuta 2014

Jättikukka ja uusi harrastus

Nappasin kuvan auringonkukastani. En millään vielä malta sitä kaataa (=sahata poikki), joten mitään virallisia mittaustuloksia en voi vielä kertoa.  :-)


Kukka alkaa kuitenkin selvästi jo nuutua, joten pian se on tehtävä! Kukan halkaisija ei ole mitenkään järisyttävän suuri, mutta mielenkiinnolla odotan, että saan mitata koko kasvin pituuden!

Aloitin alkukuusta aikuisten käsityön taiteen perusopinnot, eli Aiku-näppikoulun. Kolme kokoontumista on nyt takana ja voin kertoa, että "Tää on niin mun juttu!". Olen tosi innoissani! Uuttakin olen ehtinyt jo oppia, kun ensimmäiseksi aloitin tekemään lapasia koukkuamalla.


Perusopinnot kestävät peräti neljä vuotta, joten siinä ajassa ehtii oppia monenlaista uutta käsityön saralta!

lauantai 6. syyskuuta 2014

Asteri-matto

Tytär kaipasi mattoa uuteen pieneen keittiöönsä. Toiveena oli pyöreä matto trikookuteesta. Tähti- ja kukkakuvioisia mattoja olen tehnyt jo riittävästi, joten nyt kaipasin jotain muuta mallia. Sopiva ohje löytyi Lankava Oy:n (ent. Kauhavan Kangas-Aitta Oy) sivuilta. Mallin nimi on Asteri.


Maton halkaisija on 115 cm. Trikookudetta kului noin kaksi ja puoli kiloa. Lähetin maton Ärrä-pakettina tyttären opiskelupaikkakunnalle. Sain juuri ja juuri pakattua maton Ärrä-pakettiin. Yhtään isompi siihen ei olisi mahtunutkaan. En ollut aiemmin tätä lähetystapaa kokeillut, mutta hyvin toimi ja oli kätevä, koska tyttären asuntoa vastapäätä on R-kioski. Ei tarvinnut kaukaa hakea! 

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Keiloja ja palloja

Päätin aloittaa jo pullokurpitsan sadonkorjuun, kun huomasin, että suurimmat hedelmät eivät enää kasva. Näiden kurpitsojen muoto ei kyllä täsmää yhtään siemenpussissa olleeseen kuvaan, jossa hedelmät olivat alaosastaan huomattavasti pulleampia. Näistä neljästä hedelmästä vaalein, laiha kurpitsa kasvoi pisimmäksi, sillä on mittaa peräti 58 cm. Kasvissa on vielä paljon pieniä hedelmänalkuja, joten sadosta voi odottaa runsasta! Pullokurpitsat ovat koristekurpitsoja, eli ruoaksi nämä eivät päädy! Taidankin tehdä näistä puutarhaan jonkun installaation! :)


Koska pullokurpitsat ovat muodoltaan keilamaisia, niin tietysti tarvitaan myös palloja! Tänä vuonna en kasvattanut lainkaan tavallisia pitkulaisia kesäkurpitsoja, ainoastaan keltaisia palloja! Satoisia tuntuvat olevan nämäkin. Moni näistä onkin jo syöty hyvänä palana!


Käsityörintamalla on ollut hieman hiljaisempaa. Tyttären keittiöön tein pari tiskirättiä.


Näissä lankana on tuttu Blend Bamboo. Ylimmäisenä olevaan virkattuun rättiin idean sain Suuri Käsityö -lehden numerosta 7/2014, jossa oli samalla tyylillä tehty patalappu. Alimmaisen neuloin muistellen jotain aiemmin tekemääni, mutta muistikuvani ei näköjään ollut aivan tarkka, koska kuviosta tuli jotenkin outo! Tiskirättiin se kyllä kelpaa!

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Tipupipot

Lainasin kirjastosta Fiona Goblen kirjan "Neulo hauskat eläinmyssyt". Kirjassa oli paljon mukavia pipomalleja eri ikäisille lapsille. Koska lähipiirissä on muutamia ihania pieniä pimuja, en voinut vastustaa kiusausta neuloa heille tipupipoja.


Kaksi suurempaa pipoa lennähtivät jo synttäripäiväksi vuoden vanhoille kaksosille, pienin odottelee vielä saajaansa. Lankana on paksuhko Myboshi, jota kului yhteen pipoon vajaa kerällinen. Kirjassa tämän mallin nimi on "Kana Kot", mutta tipujahan nämä ovat ilman muuta!

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Yhä ylös yrittää, katolle hän kiipeää...

Puutarhassa tapahtuu kummia: jättiauringonkukkani kasvuvoima on mieletön! Pituutta tulee joka päivä lisää ja varsi on jo lapsen ranteen vahvuinen! Kastelulannoitetta olen nyt selvästikin antanut riittävästi! Mielenkiinnolla odotan millaisen kukinnon tämä jättiläinen saa aikaan!


Myös pullokurpitsat ovat voimissaan! Osa hedelmistä on lyhyitä ja paksuja "keiloja", osa pitkiä ja ohuita. Kukkia ja painavia hedelmiä tulee koko ajan lisää, joten ihmettelen jo nyt varsien kestävyyttä!

Jättikurpitsani sen sijaan saivat pahasti siipeensä juhannusyön hallasta. Vain yksi taimi selvisi siitä joten kuten. Se kukkii tällä hetkellä. Idätin saman tien muutaman uuden siemenen, mutta on epätodennäköistä, että niistä ehtisi jättiläisiä kasvaa ennen syyspakkasia. Onneksi kasvukautta on paljon jäljellä, ehkä joku taimi ehtii vielä yllättää!

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Sekalaista saalista

Teimme pienen kesäretken Pietarsaaren ja Kokkolan suuntaan. Ajatuksena oli kiertää paikkakuntien kirppikset ja antiikkikaupat. Osa Kokkolan liikkeistä jäi kuitenkin näkemättä, koska ne olivat kiinni kesälauantaisin. Pietarsaaresta pohjoiseen, Kruunupyyn kirkon kupeesta löytyi ihana antiikkiliike, joka oli ehdottomasti retkemme helmi!


Vanhin tällä reissulla hankkimistamme esineistä oli rullateline, jonka pohjassa oli vuosiluku 1889. Ostin sen ihan käyttöön, en koristeeksi. Kekkerit sarjaan löytyi öljylamppu, jossa oli metalliosakin tallella. Löysimme myös Riihimäen lasitölkkeihin käyttämättömiä kansia. Usein nimittäin kirppiksillä näkee tölkkejä, joissa ei ole kantta ollenkaan tai se on pahasti vaurioitunut. Lisäksi ostin kaunista virkattua pitsiä ja pari Tre Ess -voiastiaa. Huvittavin esine oli vanha juusto- ja tomaattileikkuri, jollaista en ennen ole nähnyt! Mukaamme lähti myös Visby Bryggerin vanha pullo.

Ja kuinka ollakaan, vastaan tuli tummansininen näppyläkulho! Kuinka monta näppyläkulhoa ihminen tarvitsee?




keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Sain langan päästä kiinni

Olen saanut aikaan muutaman ensimmäisen metrin yksisäikeistä lankaa. Tasaista se ei ole, mutta onpa persoonallista... Kehrääjän käsikirjassa sanottiinkin lohduttavasti, että ohutta ja tasaista lankaa saa kaupasta! Pitää paikkansa!


No, into kuitenkin säilyi, joten kehruuharjoitukset jatkuvat!
 
Maria Montazamin innoittamana tytär pyysi tekemään muutaman tupsun. Näiden tekemisessä vain oma mielikuvitus on rajana! Ihan hömpänpömppää, mutta kivaa!
 
 
 
Hömppäosastolle menevät myös seuraavat Rosee-tekniikalla tehdyt rautalankakoristeet, jotka koristavat nyt sukulaisten lasiseinäistä kesähuonetta.


Vakiokirppiksellemme oli viime viikonloppuna tullut uusi myyjä. Hänen pöydästään löytyi tämä kauniin värinen Näppyläkulho. Vähän piti tingata, mutta meille tämä lähti! Näppyläkulhot ovat olleet tuotannossa vuosina 1952 - 1976. Suunnittelija on Saara Hopea. Ainakin vihreä ja violetti kulho olisi vielä kiva hankkia tämän ja aiemmin hankitun värittömän kulhon seuraksi!

perjantai 20. kesäkuuta 2014

Ei ihan juhannusruusu

Ihana Arabian Aurinkoruusu -lautanen löytyi viime viikonlopun kirppiskierroksella. Lautasella on reippaasti kokoa, halkaisija on peräti 31,5 cm. Kuvion on suunnitellut Hilkka-Liisa Ahola. Tämä katseenvangitsija oli ihan pakko saada!


Löysin myös täydennystä Jesperi -lasisarjaani. Tämän kokoista lautasta en ole aiemmin tiennyt sarjassa olevankaan. Paria pienempää kokoa kyllä löytyy. Tämän halkaisija on 21,5 cm. Se on sopivan kokoinen esim. Daim-kakulle, jolle moni muu tarjoilulautanen on liian suuri.


Kirppikseltä löytyi myös alapainoinen värttinä. En ole koskaan kehrännyt lankaa värttinällä, mutta asia kiinnostaa niin paljon, että ostin värttinän ja hain saman tien kirjastosta Tuulia Salmelan kirjan Kehrääjän käsikirja. Kirja on ollut minulla aiemminkin lainassa, mutta en silloin päässyt asiassa eteenpäin, kun en värttinää omistanut. Ehkä parin viikon päästä alkavalla kesälomalla yritän saada lankaa aikaan ihan itse kehräämällä!

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Dreambird

Sain vihdoin valmiiksi Unelmalintuhuivini! Olen tehnyt tätä huivia huhtikuun loppupuolelta saakka, sulka sulalta, pikkuhiljaa. Dreambird on ensimmäinen maksullinen malli, jonka olen hankkinut Ravelrystä. Ja myös ensimmäinen malli, jonka olen neulonut englanniksi! Neulesanasto oli ensin opeteltava sanakirjan kanssa, mutta muutaman sulan jälkeen pystyin jo jatkamaan neuletta pelkän kaaviokuvan perusteella ja se helpotti tilannetta kovasti!


Langat tähän huiviin hankin ihanasta Titityy -lankakaupasta Jyväskylästä. Pohjalankana on musta Isager Alpaca 2 ja sulkalankoina Zauberball -langasta värit 2083 ja 2134. Suurin haaste tässä huivissa oli se, että lähes jokainen kierros on lyhennetty, eli silmukat oli laskettava. Silmukkamerkkien käyttöä yritin aluksi, mutta koin ne lähinnä työtä hankaloittaviksi, en helpottaviksi. Sulkalankojen värit liukuvat mukavasti sävystä toiseen. Vaihdoin sini- ja vihreäsävyisen kerän aina kolmen sulan jälkeen. Huivin lopullinen pituus on noin 160 cm. Suuritöinen huivi, mutta olen lopputulokseen todella tyytyväinen!

Olen tehnyt tällä viikolla elämäni ensimmäisen voileipäkakun! Ohje löytyi K-kaupan Ruoka Pirkka -lehdestä 2/2014. Broilerivoileipäkakun ohje on Kääpiölinnan köökissä -blogia pitävän Anun ideoima. Meillä vieraat kehuivat kakun maasta taivaaseen, joten taidanpa tehdä samalla ohjeella toistekin!

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Turkoosia

Kauan sitten tekemästäni tunikasta on tullut lempparivaatteeni. Se on mukava, joustava ja moneen menoon sopiva. Olen pitänyt sitä niin paljon, että tuttavani epäili, ettei minulla taida muita vaatteita ollakaan! :) Kommentista (hieman) järkyttyneenä tekaisin uuden kevyen kesätunikan.


Vaikka kangas ja väri ovat mieleisiä, vasta käytössä selviää, tuleeko tästä seuraava lempivaatteeni!


Näin jossain mainoksessa mansikanviipalointikoneen. Hyvänen aika! Eikö mansikoita viipaloidakaan veitsellä? Koska mainoksen kone näytti samalta kuin kananmunanviipalointihärveli, niin ajattelin koittaa, voisiko sitä käyttää mansikoillekin. Toimii! Miten en ollut tätä itse keksinyt? :)


 
Vaikka mansikat ovat vielä ulkolaisia, olen saanut oman puutarhan satoa säilöttyä jo jonkin verran. Talven varalle on pakastimeen sujahtanut ensimmäiset satsit ruohosipulia ja raparperia. Lämmin ja kostea ilma kasvattaa taas kaikkea puutarhassa ihan uskomatonta vauhtia!  
 

torstai 22. toukokuuta 2014

Kurpitsakuulumisia

Monen kokoista ja näköistä tainta pukkaa maitopurkeista tällä hetkellä. Kuten kerroin, yritin toppuutella itseäni, etten kylväisi ainakaan parhaimpia jättisiemeniä liian aikaisin. Silti pari tainta on nyt niin valtavia, että ne pitäisi justiinsa saada kasvimaahan. Suurin osa kuitenkin on kohtuullisen kokoisia vielä tällä hetkellä. Kaikki taimet ovat ulkoilleet joka päivä ja viime öinäkin, kun on ollut niin lämmintä.


Olen kylvänyt mm.  keltaista ja vihreää jättikurpitsaa muutamasta eri "emosta", pullokurpitsaa, peltokurpitsaa, koristekurpitsaa, jättitomaattia, jättikaalta, jättimaissia, jättipaprikaa ja jättiauringonkukkaa. Nämä kaikki eivät millään mahdu kasvimaalleni, mutta annan niitä hyviin koteihin lähiviikkoina... Long gourdia en saanut jostain syystä itämään, joten sitä pitää vielä yrittää joko tänä tai ensi vuonna. Talvella saamastani siemenpaketista jäi vielä paljon siemeniä tuleville vuosille. Toivottavasti saan ne säilymään niin, ettei itävyys kovin kärsi.

Mukavaa loppuviikkoa!
 
 

lauantai 10. toukokuuta 2014

Takatalvipipo

Aloitin tämän pipon neulomista jo pakkasilla. Neule oli melkein valmis, kun huomasin, että siitä tulee aivan liian pieni aikuisen päähän. Purkamisen jälkeen ei huvittanut aloittaa työtä alusta, joten se jäi odottamaan uutta innostusta laatikon perukoille. Nyt sain pipon viimein valmiiksi. En tiedä onko takatalvea enää odotettavissa, mutta odotelkoon tämä myssy sitten ensi talvea!


Malli on Novita -lehden numerosta "kevät 2014", lankana Novitan Naava. Mallin mukaan pipoon olisi kuulunut valkoinen turkistupsu, mutta sellaista en tähän hätään löytänyt, joten tein tavallisen tupsun. Pipoon kuluikin sitten yksi kokonainen kerä Naavaa.

Kirpparilta löytyi Tapio Wirkkalan Lunaria -vati. Tästä vadista on olemassa suurempikin koko, jonka ostan tälle kaveriksi, kun vastaan tulee! Jännää, kuinka nämä 70-luvun paksua lasia olevat esineet alkavat pikkuhiljaa näyttää hyviltä, vaikka en hetki sitten olisi tällaista missään nimessä itselleni ostanut! Ettei vain olisi syynä ikä? Siis esineen ikä! :)


sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Koiruuksia

Kummityttären söpön Kidi-koiran häkin suojaksi kaivattiin jotain sisustukseen sopivaa. Tähän saakka häkin päällä on ollut filtti, mutta tästä eteenpäin nuorekkaasti farkkuasu:


Sain toteutukseen täysin vapaat kädet ja se olikin mielenkiintoista, koska en ole koskaan tutustunut vastaaviin häkinsuojuksiin. Mietin monenlaista nauhasysteemiä luukkujen aukipitämiseksi, mutta lopulta päädyin leveään kangaskaistaleeseen ja katolla olevaan tarranauhaan. Etu- ja sivuluukut saa kiinni alareunassa olevilla tarranauhoilla. Tereeseen ja tassunjälkeen käytin samaa farkkukangasta nurin päin. Toivottavasti Kidi hyväksyy uuden suojuksen, nukkuu yönsä makoisasti ja matkustelee häkissä leppoisin mielin!

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Tipunkeltaista

Alkavan pääsiäisviikon kunniaksi neuloin tipunkeltaiset sukat. Sukkiahan meillä on riittävästi, mutta halusin opetella neulomaan sukat kahdella pitkällä puikolla normaalin viiden sukkapuikon sijaan. Idea on Alice Curtisin kirjasta "Sukat kahdella puikolla".


Näissä sukissa on sauma keskellä edessä. Kirjassa on myös malleja, joissa sauma tehdään toiselle sivulle. Näiden pääsiäissukkien malli ei ole suoraan mikään kirjan malleista, mutta pitsikuvion otin "Jättiläisbalsami"- sukkien varsikuviosta. Kirjan ohjeella sukan saumasta saa siistin ja tavallaan kuvioon kuuluvan. Ehdottomasti kannattaa kokeilla tätä kätevää tekniikkaa! Mielestäni sukat valmistuivat jopa nopeammin, kuin perinteisellä tavalla neulotut!

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Kevään ansiota

Lämpömittari näytti tänään jo kymmentä astetta! Sehän tarkoittaa jo varmasti kevättä! Yritän kuitenkin tosissani istua käsieni päällä, etten kylväisi kaikkia mahdollisia siemeniä aivan vielä. En halua honteloita taimia! Multaan ovat jo päässeet toki kaikkein pisimmän kasvukauden vaativat siemenet. Niin ja pääsiäisohra tietenkin!

En omista kunnon kasvihuonetta, enkä meinaa sellaista hankkiakaan, joten investoin tällaiseen tilapäiseen kasvihuoneeseen, johon ajattelin ainakin toukokuun ajaksi laittaa ulkoilemaan kaikki taimeni. Terassin nurkassa on tälle ihan hyvin tilaa.



  Tietenkin tarvitsin myös uusia puutarhavälineitä...
(No, onhan näitä ennestäänkin, mutta kun olivat niin nättejä!)
 
 
Hankin tänään myös vanhan rautapadan kesäkukille ja vääntelin rautalangasta kehikkoja tuleville köynnöskasveille. Kyllä tämä tästä kesäksi muuttuu!  :)

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Kissoja ja lankarullia

Tilkkutyöt veivät mukanaan, kuten arvelinkin. Tekaisin seuraavaksi kissafanille pussukan.


Sama pussukka takaa:
 
 
Viimeinen kissa näyttää kyllä aika järkyttyneeltä!
 
Kissakangasta jäi vielä, joten jatkoin patalapulla...
 
 
Kuinka ollakaan, hankin myös käsityöaiheista kangasta...
 
 
...ja sama takaa...
 
 
Vielä intoa piisasi yhteen patalappuun:
 
 
En siis vieläkään saanut tartuttua siihen vuosia odottaneeseen tilkkutyöhöni! Nämä uudet kankaat ovat niin paljon ihanampia! Mutta yritän vielä jonain päivänä inspiroitua siitäkin! 

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Tilkkuilua

Pitkästä aikaa innostuin tilkkutöistä, kun käväisin tuttavani omistamassa ompelutarvikeliikkeessä, jossa on myynnissä toinen toistaan kauniimpia amerikkalaisia tilkkutyökankaita. Näihin pussukoihin ompelin välivanuksi pannunlappuihin tarkoitettua pehmikehuopaa, joka pitää pussukat erittäin ryhdikkäinä.


Molempien pussukoiden tausta näyttää tältä:



Näitä taitaakin nyt syntyä useampia, kun kerran näin innostuin (ja ostin kankaita soiron jos toisenkin)! Muistin kyllä, että jossain kaappien perukoilla on ollut vuosia pienehkö tilkkupeiton alku, joka pitäisi sieltä kaivaa esiin ja tekaista valmiiksi. Näihin töihin en vielä uskaltautunut yrittämään mitään taidokkaita tikkauksia, päädyin tikkaamaan ihan vaan saumoja pitkin. Tikkausta pitääkin harjoitella seuraavaksi!

Ilokseni huomasin, että blogissani on käyty jo yli 20 000 kertaa. Toivottavasti viihdytte kanssani edelleen!

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Mollan mallilla

Huomasin virkkuri Molla Mills´n kettinkikorujen ohjeen askartelulehdessä. Tätäkin näköjään piti kokeilla! :)


Tein korun yhdestä Puro Batik -kerästä, josta ohjeen mukaisin silmukkamäärin tehtynä tuli yhteensä 22 lenkkiä. Tällä kertaa en pätkinyt kerää, vaan annoin värien vaihtua itsekseen. Hauska koru! Ei tosikoille! Lupailin kyllä tätä kettinkiä jo traktorin koristeeksi sitten, kun en enää kaulakoruna käytä!

Aurinkoista maanantaipäivää!

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Kirjailua villalangoilla

Olen aina ihaillut rekipeittoja ja muita vastaavia töitä, joissa villakankaalle on kirjottu kuvioita villalangalla. Peiton kokoista kirjailutyötä en silti ole uskaltanut ajatellakaan aloittaa, vaan olen kaivannut jotain pienimuotoisempaa mallia. Nyt löysin Clare Youngsin kirjasta "Kirjo ja ompele tyylikästä" pienen laukkumallin, johon ihastuin.


Kuvio on tehty kirjan ohjeella muuten, mutta voikukan yhden keskiosion jätin avoimeksi, kun kuvio tuntui menevän jotenkin tukkoon, mikäli sen olisi kokonaan kirjaillut. Tein laukusta tilavamman, eli siinä on nyt myös sivut ja pohjaosa, joita alkuperäisessä ei ollut. Malliin kuului tuo pieni oranssi kirjailtu merkki. Vähän kuitenkin mietin, ottaisinko sen vielä pois. Laukku on vuoritettu ja sisällä on pienellä kukkakuviolla kirjailtu kännykkätasku. Hihnat ovat nahkanauhaa. Tein hinnat niin pitkiksi, että laukkua on helppo kantaa olalla. Tyylikkyydestä en tiedä, mutta tämä laukku tulee varmasti käyttöön!

Sitten ihan jotain muuta asiaa: Meidän asuntoalueellamme majailee suuri joukko fasaaneja. Olen pärjännyt niiden kanssa tähän saakka oikein hyvin. Kasvimaalta olen saanut ne pysymään poissa matalalla aitauksella ja kukkapenkeistä silloin tällöin löytyviä kylpemiskuoppia olen katsonut aina läpi sormien. Muutenkin olen suhtautunut kauniisiin lintuihin kaikella tavalla positiivisesti. Nyt tilanne kuitenkin muuttui:




Kuvissa on takkahuoneemme ikkuna kuvattuna keskiviikkona. Räsähdys oli melkoinen. Onneksi en sattunut olemaan aivan ikkunan vieressä. Fasaani ei ollut moksiskaan, lensi vain muina miehinä pois. Ikkuna on nyt korjattu ja odottelen lasifirman laskua. En taida olla enää fasaanien ystävä, ainakaan hetkeen aikaan....

perjantai 28. helmikuuta 2014

Tuulisia päiviä

Viime päivinä täällä "aakeella laakeella" on tuullut kovasti. Sen vuoksi aamukävelyni ovat suuntautuneet pururadalle metsän siimekseen. En malta kävellä siellä keräämättä mitään, joten tällä kertaa mukaan lähti mustikanvarpuja ja liekoa.


Varvuista ja rautalangasta tein ulko-oveen vihreän koristeen.
 
 
Liekoa käytin tuuheuttamaan pientä muutaman tulppaanin kimppua.  Lieko pysyy kauan hyvänä maljakossa, kun muistaa vaihtaa veden päivittäin.
 
 Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

perjantai 21. helmikuuta 2014

Sytykkeitä

Kierrätysaskartelu on parasta silloin, kun roskasta saa pienellä vaivalla aikaan jotain oikeasti tarpeellista. Jos esimerkiksi partio jäi aikanaan käymättä, saattaa takan sytyttäminen olla työn ja tuskan takana. Silloin kannattaa tekaista sytykeruusuja. Tarvikkeita löytyy joka talosta, tarvitaan vain kananmunakenno ja vanhoja kynttilänpätkiä. Ja takka syttyy iloisesti!


Tässä idea myös toisenlaisiin sytykkeisiin. Näitä olen jossain askartelukirjassa nähnyt, mutta nimeä näille en tiedä. Olkoot vaikka sytykehuiskat! Huiskat tehdään paperihylsyistä ja mistä tahansa kotiin kertyvistä pahvipaketeista leikkaamalla reunat hapsuiksi ja sitomalla muutama kierros hapsutettua pahvia rullalle. Hyvin toimivat nämäkin!