tiistai 22. elokuuta 2017

Melko edullista

Alkukesästä käväisin paikallisessa Agrimarketissa, jossa oli päätetty laittaa valtava määrä kukkasipuleita ja juurakoita "Ota tästä!"-koriin. En ole aiemmin kasvattanut Daalioita, mutta päätin kotiuttaa muutaman juurakon, kun eivät olleet hinnalla pilattuja!



Olen antanut kukalle lannoitetta lähes jokaisen kastelun yhteydessä ja voi hyvänen aika, mikä menestys! Ensimmäinen kukka aukesi ja laskin, että nuppuja on samassa yksilössä ainakin 28 kpl. Miksi ihmeessä olivat ilmaisia?

lauantai 19. elokuuta 2017

Riikinkukkoa ja muuta mukavaa

Käväisimme jokin aika sitten lounaalla Närpiössä sijaitsevassa Lind's Kök -nimisessä kasvihuoneravintolassa. Paikka oli superihana ja ruoka taivaallisen hyvää! Samalla reissulla päädyimme Kaskisiin ja tietenkin bongasimme myös paikallisen kirppiksen. Siellä vastaan tuli nostalginen punainen Arabian tv-setti, jossa on Raija Uosikkisen suunnittelema Riikinkukko-kuvio. Tämän setin muistan jo lapsuudesta. Meillä kotona oli sekä punainen, että sininen setti. Olisi kiva joskus vielä löytää tälle pariksi se sininenkin!


Erkkitapio Siiroisen keltaista Barokki-sarjaa olen täydennellyt hiljakseen, kun sopivia osia on löytynyt kohtuuhintaan. Barokki ei ole halutuimmasta päästä, joten osia saa melkein pikkurahalla. Kaapista löytyy myös väritöntä Barokkia, joka taitaa lähteä seuraavaksi kiertoon. Jostain täytyy malttaa jo luopua, ennenkuin astiakaappien hyllyt retkahtavat alas!


Löytyisikö apua tämän kasvin tunnistamiseen? Ojanpientareellamme nimittäin kasvaa kukka, jonka olen vuosia sitten nypännyt juuria myöten mukaani jostain parkkipaikalta. Upean oranssit kukat keikkuvat pitkän hontelon varren päässä. Kerro, jos tiedät tämän kasvin nimen!


tiistai 25. heinäkuuta 2017

Maalausurakka

Vietimme viikonlopun mökillä maalaushommissa. Edellisestä ulkomaalauksesta oli kulunut todella pitkä aika, vähintäänkin yli 20 vuotta. Nyt oli korkea aika maalata aitat uudelleen.


Halusin pientä uudistusta nukkuma-aittaan, joten suunnittelin koristelistat ikkunoiden yläpuolelle. Vein paperista leikkaamani mallin työpajalle, jossa listat sahattiin kuviosahalla valmiiksi. Koristeista tuli mukava pieni piristys pienellä vaivalla!

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Kesäunelmia

Joskus sitä osuu paikalle, kun kangaskaupan palalaarissa lymyilee justiin se oikea kangas!


Nyt tämä onni osui kohdalleni! Palassa oli kyllä yhdellä sivulla runsasta painovirhettä, lisäksi palaan oli napsautettu nitojalla reikiä useampaan kohtaan. Kuvio, väritys ja kankaan joustavuus kuitenkin vetivät pidemmän korren ja sijoitin muutaman euron tähän mielelläni.

Onnistuin pyörittelemään palaa niin, että sain kivat kuvioraidat osumaan tunikan helmaan. Pituutta sain vaatteeseen sen verran, että voin käyttää sitä myös hellemekkona. Tästä tuli tämän kesäloman lempivaatteeni!

Aiku-näpin kesätehtäväksi saimme yhden sanan: Kesäunelmia. Sanaa saa käsitellä haluamallaan tavalla, valokuvaamalla, kirjoittamalla yms.  Omalla kohdallani kaikki sanaan liittyvä kiteytyy yhteen maisemaan:


Tyyni järvi, ilta-aurinko, oma mökkiranta. Tässä maisemassa olen viettänyt aikaa jokaisena elämäni kesänä. Kesäunelmaan en tarvitse muuta.

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Mökkikausi avattu ja juhlaa pukkaa

Käväisin mökillä ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Mökki oli pysynyt pystyssä, mutta mökkitie näytti tältä:


Ajoin perille ajatuksella, että " Tästä se tie on ennenkin mennyt!". Ilma oli mitä ihanin, mutta uimaan en vielä uskaltautunut!

Muutama kirppislöytö on jälleen rantautunut meille.



Tämän ruotsalaisen Alsterforsin maljakon on suunnitellut Per-Olof Ström. Maljakko on sisältä valkoinen ja erittäin paksua lasia. Pohjassa on signeeraus Po Ström 70.


Pieni oranssi kulho ja saman sarjan lautanen olivat niin sööttejä, että en voinut olla ostamatta! Ei ole aiemmin tullut vastaan tällaisia, enkä löytänyt mitään tietoa näistä netistäkään.


Ja vielä puoli tusinaa mehulaseja. Nämä olivat myynnissä EKA-liikkeen ruskeassa pahvipakkauksessa. Liekö ollut alkuperäispakkaus...


Tänä viikonloppuna meillä juhlitaan. Tytär valmistui tänään matkailualan restonomiksi! ONNEA!

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Tilkkupeitto

Kerroin jokin aika sitten tilkkupeittoprojektistani, joka on uinunut kaapissani vähintään toistakymmentä vuotta. Kun sain kaikki muut työt tehtyä ja Aiku-näpin tilkkuosiota oli vielä pari kertaa jäljellä, päätin vihdoin tekaista peiton valmiiksi.


Alkuperäinen suunnitelma muuttui matkan varrella jonkin verran, mutta lopputulos on nyt tässä! En ole tikannut aiemmin mitään suurempaa koneella ja tämänkin peiton aioin aluksi tikata käsin. Sain kuitenkin hurjaa kannustusta sekä opelta, että ryhmäläisiltä konetikkauksen suuntaan, joten uskaltauduin yrittämään. Kiitos rohkaisusta koko porukalle! Peitto olisi edelleen kesken, jos olisin pitänyt pääni tässä asiassa! Peiton koko on 92 cm x 78 cm. On tosi hyvä fiilis, että sain tämän vihdoin valmiiksi!

Aikuisten ja lasten Näppien kevätnäyttely on Seinäjoen Taidehallilla vielä 11.6.2017 saakka. Sieltä löytyy plastisesta massasta tekemäni linnan torni. Syksyllä alkaakin sitten perusopintojen viimeinen, eli neljäs vuosi. En usko, että maltan siihenkään lopettaa! Jos vain syventäviä opintoja aikuisille järjestetään, niin olen innolla ilmoittautumassa!

perjantai 26. toukokuuta 2017

Virkatut kesäkengät

Kävin istumassa Kaarakassa pari iltaa virkattujen kesäkenkien merkeissä. Toinen kenkä valmistui noina iltoina ja toisen tein kotona valmiiksi.


Lankana on musta kotimainen 18-säikeinen Liina -kalalanka. Valmiit virkatut palat ommeltiin kiinni espadrillos -kengänpohjiin. Kengät ovat kuin nilkkurit, koska sivupalat nousevat hieman nilkan yli. Hauska malli ja tuntuu mukavalta jalassa. Ohjeissa oli huomioitu koot 36 - 40, joten sain kengistä kertaheitolla hyvin jalkoihin istuvat.

Nyt ei kaivata sadekelejä! Näillä kengillä tepsutellaan vain kuivalla ja lämpimällä ilmalla!

maanantai 22. toukokuuta 2017

Iltakävelyllä

Iltalenkillä kohtasin suloisen näyn. Pikkulintu oli löytänyt kodilleen todella kauniin paikan.


Metsän puolelle oli eksynyt lähitalosta muovinen kukkaköynnös, joka oli miellyttänyt pesänrakentajan silmää. Pesä oli pururadan varrella, vain hieman yli metrin korkeudessa, joten yletyin hyvin ottamaan siitä kuvan. Toivottavasti lenkkeilijät ja lähialueen kissat kunnioittavat tätä kaunista kotia!

Kirsikkapuussamme on koko talven keikkunut ruosteinen metallinen sydänkoriste. Olin jo ottamassa sitä pois, mutta päätinkin tehdä siitä hyönteisille hotellin. Pullean sydämen sisään mahtui melkoinen määrä käpyjä. Voi olla, että tämä ei ötököille kelpaa, koska tässä ei ole kattoa. On kai aika tärkeää, että koti ei sateella kastu. Ehkä tätä pitää vielä jotenkin virittää!


tiistai 2. toukokuuta 2017

Käsityönäyttelyni kirjastossa

Tänään aamu alkoi mukavasti! Sain rakentaa ihan ikioman käsityönäyttelyn! Yllätyin iloisesti, kun jokin aika sitten kirjastossa käydessäni minulle tarjottiin tätä mahdollisuutta. Nyt se on totta! Jännittävää!



Täältä blogista tuttuja juttuja on siis esillä Nurmon kirjaston vitriineissä toukokuun ajan! Käy katsomassa, jos liikut täällä päin!

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Lentävä matto

Yli vuosi sitten löysin Porista kirpputorilta Designers Guildin upean kangasmallikirjan. Kirjassa oli toinen toistaan ihanampia värejä ja kuvioita! Päätin heti, että näistä kankaista teen valkoiseen makuuhuoneeseemme väriläiskän.


Tämä itämainen "lentävä matto" sai vuorikankaakseen ihanan laadukkaan tanskalaisen sametin, jonka hankin Kangassalongista. Vuorikankaasta teen vielä jokusen tyynyn. Kolmiomaisiin päihin tein vuorikankaan väriin sopivat tupsut. Tupsuissa on kahta yksiväristä merkkauslankaa kirjavan langan lisäksi. Langat löysin Ompelutista.


Vuorikangasta mitatessani tarvitsin 58 cm leveää kankaanpalaa. Ihmettelin, kun liidulla merkitsemäni viiva näytti menevän jatkuvasti vinoon. Yhtäkkiä huomasin, että vika ei ollut tekijässä, vaan työvälineissä. Valehtelevatko silmäni???






Hyvää pääsiäistä!
t. Maarit

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Tilkkutöitä

Tilkkutyöt jatkuvat Aiku-näpissä. Olen tehnyt pussukoita sekä aiemmin värjäämistäni kankaista, että ostotilkuista. Värjäämäni tilkut ovat sen verran pieniä, että mitään suurempaa työtä en niistä saa aikaiseksi.



Hirsimökkitekniikalla tehdyn pussukan kankaat ovat kaikki  itse värjättyjä, samoin nipsupussukan vuorikangas. Nipsupussukan pienet tilkut ovat kangaskaupan näytetilkkuja, jotka ovat pyörineet kaapissa viime vuosituhannelta saakka. Näköjään vanha sananlasku pitää tässäkin paikkansa, että aika tavaran kaupittoo!

Mutta nyt saa pussukat riittää, seuraavaksi on tulossa sitten jotain ihan muuta!

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Oi muistatkos Emma...

Helena Tynellin täydellisessä kunnossa oleva punainen Emma-maljakko rantautui meille viikonloppuna. Samassa kaupassa tuli myös vanha Riihimäen lasin kuultavan vihreä kannu, jonka reunassa on ajan kuluttama kultaus.
Mielenkiintoisen kokoinen kannu, liian pieni mehukannuksi, mutta liian suuri kermanekaksi. Sopii siis täydellisesti nykypäivän kahvipöytään, jossa useampi juo maitokahvia!


Muutakin on löytynyt! Tämän ruokailuryhmän kohdalla olisin kiljunut, jos olisin kehdannut!


Alkuperäisessä maalissa oleva hyväkuntoinen ryhmä, jossa on kuusi tuolia ja jatkettava pöytä. Suloinen ja pienikokoinen! Myyjän mukaan kalusteet on ostettu vuonna 1975. Lyhyen googletuksen perusteella epäilen Askon Sara -kalusteiksi. Kerro, jos sinulla on parempaa tietoa!

Tälle ihanalle ryhmälle meillä ei ole vielä paikkaa, mutta se keksitään varmasti!

torstai 30. maaliskuuta 2017

Ompeluksia

Pitkästä aikaa nostin esiin ompelukoneen. Ensimmäiseksi valmistui nuorelle neidille pussukka, jonka sisään tikkasin paksun pehmikehuovan suojaamaan sisältöä ja pitämään pussukkaa tykkynä.


Marimekon Krassi-kankaasta suikaloin paloja kesäiseen pikkulaukkuun.



Yksi lyhythihainen tunikakin valmistui käsityömessuilta hankitusta palakankaasta.



Ja nyt kun vauhtiin pääsin ja lomaviikko on alkamassa, niin taidanpa huvikseni huristella ompelukoneella yötä päivää!

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Punaista, sinistä ja vähän muitakin värejä

Viime viikkoina kirppareilta on kotiutunut lähinnä kotimaista lasia. Pieni rubiininpunainen sokerikko nökötti myyjän pöydännurkalla korvat höröllään niin yksinäisenä, että päätin sen pelastaa. Kermakkoa ei ollut, enkä sitä jäänyt suremaan, koska vanhat kermakot ovat yleensä auttamattomasti pieniä nykypäivän tarpeisiin.


Vastaan tuli myös kohtuuhintainen sininen Kuningattaren kruunu.


Senkin päätin tuoda kotiin, vaikka näitä kulhoja onkin kertynyt jo useampia.


Ehkä nämä nyt jo riittää...

lauantai 25. helmikuuta 2017

Lumikukkia ja etsausta sitruunahapolla

Parina lauantaipäivänä olemme jälleen ajelleet kotiseutua kauempana kirppareilla. Pientä kivaa on löytynytkin, mutta lähinnä retkeilyn puolelle nuo päivät voi laskea.


Joitain vuosia sitten hankin kummitätini jäämistöstä Arabian Lumikukkaa sekä vaaleanpunaista, että vaaleansinistä. Tarjoilulautanen ja neljä pullalautasta ovat sitä perua. Nyt tuli vastaan kolme täysin käyttämätöntä kuppiparia! Nämä ovat niin suloisia! Nyt voin tätä sarjaa jo käyttää, koska voin yhdistää näihin tarvittaessa sinisiä osia. Vaaleanpunaisia kuppeja silti vielä halajan!

Vastaan tuli myös edullinen ruskea suuri jalallinen kulho, jota myyjä kehui kotimaiseksi. Tähän en ole vahvistusta vielä löytänyt. Kerro, jos tiedät tämän alkuperästä jotain. Jokin aika sitten en olisi katsonut ruskean lasin päällekään, mutta niin se mieli muuttuu! Jotenkin tämä nyt vaan kiehtoi!


Aiku-näpissä värjäys jatkui etsauksen merkeissä. Otin käsittelyyn aiemmin värjäämäni tilkun, johon en ollut tyytyväinen. Maalasin siihen uuden pohjavärin, kuivatin, etsasin kiemurakuviot ja jätin kuivumaan seuraavaan kertaan. Sitten höyrykiinnitin, huuhtelin, keitin pesuainevedessä ja vielä huuhtelin lopuksi.


Mielenkiintoinen menetelmä, mutta eipä näin monihyväistä värjäystä aivan äkkiä kotona viitsisi tehdä. Onneksi Kaarakassa on mahdollisuus oppia tätä kaikkea! Valmis kangas pääsee varmasti osaksi jotain tulevaa tilkkutyötä.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Jännittävää värjäystä

Aiku-näpissä on aloitettu vuosi värjäämällä kankaita ja lankoja. On tehty liemivärjäystä, kirjovärjäystä, maalattu kangasta ja lankaa, on solmittu ja taiteltu, kuumennettu mikrossa ja kattilassa, huuhdeltu ja ihailtu omia ja muiden tuotoksia! Värjääminen on tosi mukavaa ja yllätyksellistä!


Näihin värjäämiini villalankoihin olen enemmän kuin tyytyväinen. Varsinkin oikealla oleva vyyhti onnistui yli odotusten. Oletin tekeväni kirkkaita voimakkaita värejä, mutta mikrossa värit sulautuivat toisiinsa niin hurmaavasti, että en tiedä, maltanko tätä vyyhtiä koskaan käyttää, vai ihailenko vain.


Kangastilkkuja on värjätty monin eri menetelmin. Kuvassa tähän mennessä valmistuneet. Värjäystä jatketaan vielä parina iltana, joten lisää on luvassa. Myöhemmin keväällä teemme tilkkutöitä, joihin toivon voivani käyttää ainakin osan nyt värjäämistäni puuvillakankaista.

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Suomi 100 vuotta

Suomen juhlavuoden mukit tulivat myyntiin heti tammikuun alusta. Hetkeäkään ei tarvinnut miettiä, mikä mukeista pääsee omaan kaappiin. Esteri Tomulan suunnitteleman 1960 -luvun Pastoraalin kerääminen on ollut haaveissani muutenkin jo kauan. Sitä on kuitenkin ollut tosi vähän liikkeellä ja hinnat ovat olleet korkeita.


Aloitin siis parilla mukilla, mutta puoli tusinaa näitä olisi tarkoitus hankkia. Toinen vaihtoehto olisi ollut tietenkin ostaa yksi kappale jokaisen vuosikymmenen mukia. Tämä ajatus ei houkutellut, koska mukit ovat niin erilaisia. Itse olisin valinnut sarjaan joka vuosikymmeneltä sinivalkoisen kuvion, jolloin väri olisi kuvastanut Suomea ja tehnyt sarjasta yhtenäisemmän. Tosi harmi on, että tuotantoa ei Suomessa enää ole ja mukit on tehty Thaimaassa. Se siitä kotimaisuudesta.

Jotenkin tähän Suomi -teemaan sopii myös Elovena-tyttö. Murokuppi tuli vastaan kirppiksellä. En tiedä milloin tätä lautasta on myyty, mutta ainakaan tällä hetkellä Raision sivuilla ei ole tätä myynnissä, samalla kuvalla olevia mukeja kylläkin on.



Jokin aika sitten lupailin pientä kirja-arvostelua. Taisin luvata liikoja, mutta muutaman sanan mielelläni kerron Sauli Miettisen kirjasta Uskomaton Aira Samulin.


Melkein menee tämäkin juttu Suomi 100 vuotta -teemaan, niin paljon Suomen historiaa Airan silmin nähtynä tästä kirjasta huokui. En ole käsittänyt ollenkaan, miten monessa Aira on elämänsä aikana ehtinyt olla mukana ja on edelleen. Suurten henkilökohtaisten vastoinkäymisten jälkeenkin hän on jaksanut pitää yllä positiivista mielialaa. Kirjasta huomaa selvästi, kuinka aika on kullannut monta muistoa, mutta niinhän sen pitää ollakin. Kannattaa muistella enemmän iloisia, kuin surullisia aikoja elämässä.

Kymmenkunta vuotta tanssikilpailujen katsomossa istuneena, oli mielenkiintoista lukea myös tanssinopetuksen ja tanssiseurojen alkutaipaleesta Suomessa. Tanssiseurojen välinen kilpailu on ollut näköjään alusta asti hurjaa, yhteistyö ei ole ollut yksinkertaista silloinkaan!

Kovasti mielenkiintoista olisi käydä vierailulla Hyrsylän mutkassa, kun Aira vielä itse jaksaa ottaa vieraita vastaan. Ja Airan vetämälle tanssitunnille voisimme osallistua vaikka koko perheen voimin!

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Virkattu nalle

Saimme kutsun pikkupirpanan syntymäpäiville. Neito täytti kokonaiset kaksi vuotta. Heti kutsun saatuamme otin vikkelästi langat esiin, koska juhlaan oli vain viisi päivää aikaa! Sattumalta olin edellisenä päivänä hakenut kirjastosta muutaman käsityölehden ja onneksi yhdestä niistä löysin sopivan ohjeen.


Nallen ohje löytyi Suuri Käsityö -lehden numerosta 11-12/2016. Keltainen lanka on Novitan Pikku Pirtaa ja valkoinen Ipanaa. Virkkuukoukulla nro 3 sain pinnasta tarpeeksi tiivistä. Lopuksi tein vielä nallelle sopivan peiton isoäidin neliöistä.

Onnea vielä pirpanalle ja kiitos, että saimme olla mukana kivoissa juhlissa!


keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Kylmästä lämpimään

Matkailija käväisi joulun aikaan kotosalla ja oli onnellinen, kun näki puikoilla uudet villasukat. Ehdin juuri ja juuri saada sukat valmiiksi ennen matkalaukun sulkeutumista. Vaikka lämmintä on siellä saman verran kuin täällä pohjolassa pakkasta, ohuesta villalangasta neulotut villasukat ovat erittäin toivotut. Paksuja pökkelösukkia on turha tyrkyttää.


Neuloin perussukat Hot Socks Evergreen -langasta. Kerä näytti pirteän väriseltä, mutta valmiit sukat lähinnä kaikkien värien yhteentörmäykseltä. Saaja kuitenkin tykkäsi ja sehän on tärkeintä. Tämä oli viimeinen viime vuoden puolella valmistunut käsityöni ja seuraavat ideat ovat vasta tuumausasteella. Keskityn nyt vaihteeksi muutaman illan joulupukinpussista löytyneeseen kirjallisuuteen. Ties vaikka innostuisin kirjoittamaan ensimmäisen kirja-arvosteluni!

lauantai 31. joulukuuta 2016

Vuosi vaihtuu

Raketit räiskyvät täällä meidän kulmilla jo näin alkuillasta, vaikka vuoden vaihtumiseen on vielä monta tuntia aikaa. Raketteja en ole kuvannut, mutta välkettä löytyy myös viimeksi Kaarakassa tekemistäni joulupalloista.


Tarvittiin vain kolme eri kokoista ilmapalloa, liima-vesiseosta ja paperinarua, jossa oli valmiina hopeinen säie. Pallot näyttävät nyt kyllä lähinnä planeetoilta roikkuessaan siiman varassa takkahuoneen nurkassa. Jos saan nämä säilymään kaapissa ehjänä ensi jouluun, niin voisin uudistaa ne vielä laittamalla pallojen sisään jouluvalot.

Lämmin kiitos kaikista kommenteistanne!


Hyvää uutta vuotta 2017!

tiistai 20. joulukuuta 2016

Rainbow-pitsihuivi

Ostin alkusyksystä teeteen Rainbow-langan, jonka mukana tuli juuri tälle langalle suunniteltu huivin ohje. Huivin teko vei todella kauan, mutta se valmistui sopivasti ennen joulutohinoita!


Lanka osoittautui todella haastavaksi neuloa, koska siinä on neljä säiettä, mutta ei ollenkaan kierrettä! Joka silmukan kohdalla oli oltava tarkkana, että kaikki säikeet tulevat varmasti mukaan. Tämä hidasti työtä aika lailla. Lanka myytiin laatikossa, joka olikin aivan välttämätön juttu. Laatikon keskellä olevasta reiästä lanka soljui ulos mukavasti, eikä takkuuntunut koko aikana yhtään. Lanka näyttää liukuvärjätyltä, mutta ei sitä ole. Liukuva väri on saatu aikaan vaihtamalla vuorotellen yhden säikeen väri uuteen. Tämä on toteutettu kylmästi katkaisemalla kaikki säikeet ja tekemällä solmu värinvaihtokohtaan. Näitä solmujahan langassa olikin sitten 7 - 8 kappaletta.

Huivin ohje oli selkeä, mutta parissa kohdassa olin ohjeen tekijän kanssa eri mieltä. Kakkoskaaviossa rivi 14 ei ollut mieleeni, joten sitä muutin parilla viimeisellä kerralla. Siinä ylimääräiset reiät asettuvat ohi muista reikäriveistä, joten minun silmääni rivi näyttää virheelliseltä. Voi toki olla makuasiakin!

Muuten on kyllä pehmoinen ja mukavan tuntuinen lanka ja lopputulos näyttää ihan käyttökelpoiselta. Taidankin pitää tämän itse!

perjantai 9. joulukuuta 2016

Vauvamuistoja

Omasta lapsuudestani on säilynyt joitain pieniä tavaroita, jotka ovat marinoituneet laatikon pohjalla riittävän kauan. Olen miettinyt kuinka ne voisi laittaa arvoisellaan tavalla esille. Nyt löysin kirpparilta näille pienen pienille muistoille soveltuvan syvän kehyksen.

Maalasin kehyksen kalkkimaalilla useaan kertaan. Taustaksi laitoin palan pellavakangasta ja vanhasta kellastuneesta lehdestä leikkaamani aiheeseen sopivan uutisen. Kokonaisuutta raikastamaan valitsin vielä valkoisen virkatun pitsiliinan.

Kummilusikkaani en halunnut kiilloittaa, vaan laitoin sen kehykseen sellaisenaan. Äitini minulle neulomista polven yli ulottuneista sukista toinen oli vuosikymmenten kuluessa hävinnyt, joten tämä tallessa oleva pääsi kunniapaikalle lusikan viereen.


Lehtileike on hieman sukkaa ja lusikkaa vanhempi, pitsiliina taas nuorempi. Saatan niitä vielä vaihtaa, mikäli löydän vastaavia juuri oikealta vuosikymmeneltä. Ajatuksena on myöhemmin tehdä muidenkin perheenjäsenten vauvamuistoista samantyyppiset taulut.

Kuinka ihmeessä sukkani on voinut olla noin pieni! :-) 

perjantai 2. joulukuuta 2016

Hiippapipo

Syksyn toinen aihe Aiku-näpissä oli kuvioneule. Niitä en ole kovinkaan paljon aikaisemmin tehnyt ja sen vuoksi päätin, etten hotkaise kovin suurta palaa, vaan tyydyn pienehköön työhön.

Päätin valita värimaailman sen mukaan, minkä värisiä lankoja kaapistani löytyisi. Päätin myös, että vanhojen lankojen on riitettävä, enkä osta tähän työhön metriäkään uutta lankaa. Kaikki langat ovat täyttä villaa ja joitain ohuempia keriä niistä neuloin kaksinkertaisena. Kirjava lanka on käsin värjätty Sedun opiskelijoiden toimesta, sen olen hankkinut käsityömessuilta jokunen vuosi sitten. Hyvin sainkin pieniä lankanyssyköitä kulumaan tähän työhön!


Päätin siis tehdä pipon itselleni. Kukkakuvion löysin jostain ikivanhasta neulekirjasta. En tiedä, johtuuko pipon malli joulun odotuksesta, vai mistä, mutta tässä hiippapipossa aion hiippailla iltakävelylenkkini tästä lähtien! :-)

perjantai 18. marraskuuta 2016

Makramee-amppeli

Kaikki vanhat hyvät jutut tulevat jossain vaiheessa uudelleen muotiin! Nyt on näköjään jälleen amppelien aika.


Kävin Kaarakassa viettämässä illan amppelikurssilla. Tämän illan saan taas laskea Aiku-näpin valinnaisiin tunteihin. Amppelin pohjaksi sain maalta todella vanhaa lautaa, jonka porstasin puhtaaksi vuosikymmenien liasta. Solmeilu oli mukavaa ja rauhoittavaa touhua! Suorien ja kiertävien solmujen lisäksi opin muutakin uutta. En nimittäin ollut koskaan aiemmin porannut akkuporakoneella! Pohjalautaan oli kuitenkin tehtävä narujen mentävät reiät, joten tämäkin asia tuli nyt opeteltua!
Amppeleita oli useita malleja, ja jossain vaiheessa pitäisi tehdä vielä joku muukin, ainakin yksi perinteinen ilman pohjalautaa.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Syysvaatetta

Eurokankaan läpi ei pitäisi kävellä, ellei oikeasti tarvitse uutta vaatetta. Jokin aika sitten iskin silmäni pakalla olevaan printtikankaaseen, eikä muu auttanut, kuin ostaa siitä pala!


Kankaan kuvissa on koruja, helmiä, nappeja ja kukkia sikin sokin. On hyvä ja paksu laatu vilpoisemmillekin ilmoille! Olen käyttänyt tunikaa nyt muutaman viikon ja kangas tuntuu edelleen mukavalta ja laadukkaalta.

Lumi on jo asettunut taloksi meidänkin leveysasteillemme, mutta sen verran vielä palaan kuluneeseen kesään, että laitan tähän muistiin jättiauringonkukkakasvatukseni tulokset. Kukkia oli tänä vuonna neljä kappaletta ja lopulliset pituudet olivat 233 cm, 347 cm, 372 cm ja 382 cm. Rikoin siis oman ennätykseni! Sen sijaan kukkien siemenosan läpimitta ei tänä vuonna kasvanut kovin suureksi, suurin oli 28 cm, joka ei yltänyt lähellekään viimevuotista ennätystä. Tällä kertaa mm. korkein kasvi teki useita kukkia, eikä vain yhtä suurta. Jättikukkien kasvatus on mukavaa ja siemeniä on paljon, joten harrastus jatkuu! Vaikka tilaa olisi, en halua kasvattaa kovin monta kukkaa kesässä, koska näin suuret yksilöt tarvitsevat vettä ja ravinteita päivittäin, kuivina ja aurinkoisina päivinä useastikin. Kesällä pitää ehtiä niin paljon muutakin!


perjantai 4. marraskuuta 2016

Neito tornissa

Syksyn ensimmäinen projekti Aiku-näpissä oli plastinen massa. Ajatus massan työstämisestä ei aluksi inspiroinut ollenkaan, mutta kun alkuun päästiin, olin jo aivan innoissani!

Aloitimme muotoilemalla verkosta työn tukirungon. Rungon päälle liisteröitiin muutama kerros revittyä sanomalehteä. Itse massa sisältää liisterijauhetta, puuliimaa, kaoliinia, liitujauhetta ja selluvillamurskaa, jotka sekoitettiin veteen. Massa oli märkänä tosi painavaa, mutta lopullinen kuivunut työ on erittäin kevyt. Massasta olisi saanut lähes tasaista pintaa, mutta en tasoittanut sitä, koska vanhan linnantornin luonne tulee paremmin esiin rouheasta pinnasta. Painoin märkään massaan tiilikuvioita pahvista tekemälläni sabluunalla. Lopuksi maalasin tornin harmain sävyin.




Linnan tornissahan asuu tietenkin prinsessa. Olin ajatellut palmikoida prinsessan letin langasta, mutta kun kerroin ideasta pitkätukkaiselle tyttärelleni, hän yllätti lähettämällä tuhansien kilometrien takaa letin omista hiuksistaan. Letti teki tästä työstä tosi rakkaan! Mitäpä lapsi ei tekisi äitinsä askartelujen vuoksi!!! :-)

Illan pimetessä torniin syttyy valot. Tuntuu melkein kuin ihana prinsessamme olisi kotona!