Farkkutakki

Sain kaksi uudenveroista Vallilan pitkää ikkunaverhoa. Verhoissa oli vaalean pohjavärin lisäksi violettia ja vihreää. Violetti on lempivärini, eikä vihreässäkään mitään vikaa ole, mutta nyt päätin saksia vihreät osat kankaasta pois ja ommella verhoista itselleni farkkutakin.

Farkkutakin kaava on Suuri Käsityö -lehden numerosta 9/2019. Kaava oli erittäin väljän mallinen, joten tein takista 3 numeroa pienemmän, kuin mittataulukon mukaan olisi pitänyt tehdä. Muuten tein takin ohjeen mukaan, mutta lisäsin taakse hartioille kaksinkertaisen kankaan ja helmakaitaleeseen tein molemmin puolin tampit, joita tässä mallissa ei ollut. Käytin takkiin kiiltävät vanhat napit. Nappeja tähän tarvittiin 15 kappaletta.  

Farkkutakin tekeminen ei ole mitään nopeaa puuhaa. Lähes kaikkiin saumoihin tuli kaksinkertainen tikkaus, jonka tein violetilla langalla. Verhokangas oli hyvin purkautuvaa, joten saumat olikin hyvä ommella pussiin, jotta risareunoja ei takin sisällä näy. 

Tämä takki on tähän vuodenaikaan liian kesäinen, joten se saa odotella ensi kevättä ihan rauhassa!

Mollamaijan koti

Löysin netin syövereistä suloisen idean mollamaijan kodista. Ompelin mollan ja hänen pehmeän kotinsa kaapistani löytyneistä tilkuista.

Molla on 16 cm pitkä ja talon korkeus on 30 cm.

Talon sisältä löytyy vaatekaappi, jonka ovet aukeavat ja kaapin sisällä on tasku mollan varavaatteille. Talossa on myös sänky pitsipeittoineen ja tyyny rimpsureunoineen.

Talon takaseinustalla on kukkapenkki ja leikkien loputtua talon saa suljettua sivussa olevalla napilla.

Nyt on aika laittaa ompelukone hetkeksi kaappiin ja rauhoittua joulun viettoon!

TUNNELMALLISTA JOULUA!

🎄🎄🎄

 

Asusteita tontuille

Olin mukana mukavassa projektissa, jossa valmistimme erilaisia asusteita tontuille. Sain tutustua tallitonttuun, kotitonttuun, metsätonttuun, saunatonttuun, postitonttuun ja myllytonttuun. Eri tontuille valmistettiin eriväriset hiippalakit. Saunatontuille harmaat, metsätontuille vihreät ja myllytontuille oranssit.

Metsätontuille ompelin kaksi metsänvihreää takkia ja toiselle vielä vihreän "vyön".

Tallitontut saivat taskut, joita koristaa hevosenkenkä.

Kotitontuille tein pitsiset taskut.

Myllytontuille valmistin kaksi viljasäkkiä. Säkkien suihin tein narut palmikoimalla.

Lopuksi vielä postitontut saivat postitorvimerkit, jotka kiinnitettiin vaatteisiin.

Tonttujen vaatteita ompeli moni muukin opiskelija koulultamme, lisäksi suuri osa tonttujen vaatteista oli kierrätettyjä, kirppareilta löytyneitä. Tonttupolku toteutettiin museoalueella marraskuun viimeisellä viikolla ja tonttuina esiintyivät koulumme opiskelijat.

 

Villakangastakki

Syysloman jälkeen koulussa oli vuorossa vuoritetun takin tai jakun valmistaminen. Päätin ommella itselleni lyhyen villakangastakin, koska sellainen minulta tällä hetkellä puuttuu. Kerron tästä takkiprojektista nyt hieman tarkemmin kuin yleensä, koska tämä blogikirjoitus on samalla osa "Osaamisesta ja tuotteesta viestiminen" -opintokokonaisuutta.

Löysin Eurokankaan palalaarista musta-harmaa -ruudullisen pehmeän villakankaan. Kankaassa olevan villan määrä ei ole tiedossani, koska palalaarin kankaissa ei ole tuotetietoja. Halusin takkiin ehdottomasti hupun. Huppu on mielestäni tärkeä ja lisää takin käyttömukavuutta roimasti. Sopiva hupputakin kaava löytyi Suuri Käsityö -lehden numerosta 8/2024. Tein kaavaan muutamia muutoksia. Poistin takaa turhan halkion ja jätin vyön takistani kokonaan pois.

Leikkuusuunnitelmaa ei tarvinnut kauaa miettiä. Kangasta oli riittävästi, joten kaavat mahtuivat ilman mitään tuskia kankaalle. Huomioin leikatessa ruudutuksen jatkumisen sekä pysty, että vaakasuunnassa ja vuorikangasta leikatessa huomioin tarvittavat liikkumavarat.

Valitsemani villakangas oli melko ohutta. Halusin takistani lämpimän, joten valitsin vuorikankaaksi tikkikankaan. Sopivan värinen kangas löytyi Rustasta. Tämän kangas oli oikeasti tarkoitettu päiväpeitoksi, mutta sehän ei tahtia haitannut! Nappeja on kertynyt omiin varastoihini runsaasti, joten näistä neljästä vaihtoehdosta valitsin sopivimmaksi kuvassa vasemmalla olevat hieman harmahtavan mustat napit.

Tarvittavat tukikankaat löytyivät koululta. Takin alavarat ja miehustakappaleiden yläosat tuettiin tukikankaalla. Huppuun leikkasin kaksinkertaisen villakankaan, eli siihen ei vuorikangasta tarvittu.

Jotta takki sujahtaisi sujuvasti päälle, lisäsin takin hihoihin liukkaampaa vuorikangasta kyynärpäästä ranteeseen saakka.

Villakankaan ja vuorikankaan yhdistämisen yhteydessä jätin osan toisen hihan saumasta ompelematta.  Tämän ansiosta sain takin käännettyä oikein päin. Hihan aukko ommeltiin kiinni takin kääntämisen jälkeen.

Takki on valmiina melko painava ja vaatii hyvin kiinnitetyn ripustuslenkin. Ompelin lenkin takin niskaan nauhasta ja villakankaan palasta.

Lopuksi tein takkiin napinlävet koulun hurjalla koneella. Tämä kone on pelottavan nopea ja tehokas!

Napinreikien avaamista varten on olemassa ihan tähän asiaan suunnitellut näpinläpisakset. En ollut tällaisista ennen kuullutkaan.

Siististi niillä saikin reiät avattua.

Villakangastakin yleisenä hoito-ohjeena on tuuletus ja irtolikojen poisto harjaamalla vaateharjalla. Jos harjaus ei riitä, voi yksittäisiä tahroja poistaa hellävaraisesti esim. marseille -saippualla. Nyppyyntynyttä kangasta voi tarvittaessa höyryttää ja silittää. Villakangastakin pesukin on mahdollista, kun käyttää villapesuohjelmaa ja villalle tarkoitettua pesuainetta. Vaihtoehtoisesti takin voi viedä pesulaan. Kesän ajan villakangastakki uinuu pukupussissa odottamassa seuraavaa talvikautta.

Takki valmistui ja olen siihen tosi tyytyväinen. Takista tuli ajaton, lämmin ja moneen tilanteeseen soveltuva. Takin materiaalikustannukset olivat yhteensä 61 euroa.

Kuosiverstaan Kurjenpolvi

Ideaparkin kässämessuilta hankin Kuosiverstaan ihanan Kurjenpolvi-kankaan, josta tekaisin itselleni tunikan. Kaava on vanha tuttu, jota olen käyttänyt jo vuosikymmenen ajan. Tähän tunikaan levensin kuitenkin helmaa, kun en malttanut olla käyttämättä ihanaa kangasta koko leveydeltä!

Taskuharjoitusten jälkeen aloitimme kaulusharjoitukset. Teimme huivikauluksen ja herrainkauluksen. Kaulusharjoitukset edelsivät seuraavaa suurempaa työtämme, eli vuorossa on vuoritettu takki tai jakku, josta kerron myöhemmin.

Sain koulussa myös mukavan tuolien tuunaustehtävän. Oppilaitoksesta oli jäämässä kaksi naista yhtä aikaa eläkkeelle ja heidän juhlaansa varten tarvittiin kaksi prinsessatuolia. Koululta löytyi kaksi valtavaa kukkaa, jotka oli tehnyt joku aiempien vuosien opiskelijoista. Kukat olivat nuhraantuneet varastossa, joten maalasin ne kahteen kertaan kultamaalilla, jotta sain niistä siistimmät. Ompelin tuoleihin kangaspäälliset sekä istuimeen, selkänojaan että käsinojiin. Lisäsin vielä rimpsua ja rusetteja prinsessavaikutelman tehostamiseksi. Lopuksi kiinnitin kukat selkänojan kankaaseen. Toivottavasti prinsessapäivä siivitti naiset leppoiselle eläkepäiville!

Taskuharjoituksia

Tällä viikolla on tehty koulussa jos jonkinlaisia taskuharjoituksia sekä puuvillakankaalle, että villakankaalle. Jokaisessa mallissa on oma jipponsa ja vaikka kuinka hyvin yrittää, niin aina on ainakin omasta mielestäni vielä parantamisen varaa. Ehkä on vielä jokunen malli tekemättä, mutta tässä ovat ensimmäiset valmiit taskut.

Alkukuusta käväisin käsityömessuilla ja ostin Kimmin pöydästä tummanharmaata joustocollegea ja resoria palaset. Haaveilin ihan tavallisista kotipöksyistä. Metrin kangaspalasta ja pitkästä resorista sain kivat käyttökelpoiset housut.

Isoja AIV-pulloja meiltä löytyi useampia, joten päätin tekaista pulloille aiemman vaalean makrameen lisäksi myös rohkeasti mustan "mekon". Tähänkin mekkoon kului Minimop -lankaa yksi kokonainen kerä ja muutama metri toisesta kerästä. 

Aurinkoinen syysilma ja upea koristeomenapuu näyttävät edelleen parastaan, vaikka Ilmatieteenlaitos povaa meillekin jo lumisadetta.

Mukavaa alkavaa marraskuuta!

 

Mekko jättipullolle

Muutama jättipullo on majaillut vuosikaudet pölyttyneinä ullakon nurkassa. Nyt päätin päästää yhden niistä esille olohuoneeseen ja vaatettaa sen makrameemekolla. Pullot ovat ikivanhoja AIV-liuospulloja ja ne ovat todella suuria. En ole mitannut, mutta tilavuus on varmasti useita kymmeniä litroja.

Kaapistani löytyi yksi riittävän suuri puurinkula, johon aloitin solmeilun ilman mitään etukäteissuunnitelmaa. Solmeilin fiiliksen mukaan ja lopetin, kun lanka loppui. Käyttämäni lanka on Lankavan Minimoppia, jota kului tähän työhön hieman yli kerällinen.

Tekstiilitaidetta

Sain kesällä vierailla tekstiilitaiteilija Eija Pöyryn hienossa työtilassa Kurikassa. Olin todella vaikuttunut hänen upeista ja monipuolisista töistään. Käynti sai aikaan ideoiden vyöryn, joka ei näytä hiipumisen merkkejä!

Ensimmäisenä innostuin tekemään kukkia tilkkupohjaan. Kaikki käyttämäni kankaat ovat edelleen samasta valtavasta kangaslahjoituksesta, jonka sain serkultani aiemmin. Tähän tauluun ompelin mukaan pieniä helmiä vanhasta varastostani.

Kukkien jälkeen innostuin kuvaamaan merenalaista elämää. Taulun nimeksi tuli "Aaltojen alla". Tähän työhön upotin pohjakankaan alle foliota, jolla sain veden kimalluksen aikaan. Vesikasvit on toteutettu virkkaamalla. Merenpohjan pikkukiviksi ompelin mukaan vanhoja korun osia. Sopivan sävyiset kehykset löysin kierrätyskeskuksesta.

Viimeisin työni kuvaa omassa pihassamme olevaa tammea. Nappasin kuvan tammen rungosta ja ompelin taulua valmiiksi koko loppukesän oksa ja lehti kerrallaan. 

Tätä taulua valmistaessani olin todella onnellinen uudesta ompelukoneestani, jossa on automatiikka langan pujottamiseksi neulansilmään. Jouduin vaihtamaan langan väriä niin tiuhaan, että tästä ominaisuudesta oli suunnaton hyöty. Joskus nimittäin on tuntunut, että langan pujottaminen neulansilmään on homman vaikein osuus... nyt ei enää sekään hidasta harrastustani!


 

Iisi ikimekko

Ostin kesällä Alajärveltä syksyn lehtien sävyttämän trikookankaan. Etsin mekkoon mahdollisimman yksinkertaista mallia, koska värikkäät lehdet saavat olla mekossa pääosassa. Sopiva malli löytyi Suuri Käsityö -lehden numerosta 11-12/2023. Malli oli mukavasti otsikoitu nimellä "Iisi ikimekko". Otin mittataulukon mukaan itselleni sopivan kaavakoon, mutta jouduin silti huomattavan paljon kaventamaan kaavaa. Mekon tulee toki olla väljä, koska siinä ei ole vetoketjua, vaan se puetaan pään yli paidan tavoin. Sain kuitenkin mekosta istuvan vasta rajuin kaavamuutoksin.

 

Nyt pitäisi vielä löytää sävyihin sopivat paksut sukkahousut tai legginsit, niin syksy saa tulla! 

Kultalehtimekko

Aloittelimme syksyn opintoja vuoritetun mekon valmistamisella. Koska kyseessä oli harjoitus, työhön sai käyttää koulun kangasvaraston aarteita. Kaava muokattiin asiakkaalle sopivaksi kotelomekon peruskaavasta.

Kankaaksi valikoitui nostalginen kultalehtikangas, jota löytyi juuri sopivasti parimetrinen pakan loppu. Opettajan muistin mukaan lehden sabluuna oli tehty noin 20 vuotta sitten ja mahdollisesti joku opiskelija oli painanut kankaan noin 15 vuotta sitten. Palassa oli neljä suurta painettua lehteä. Halusin saada ne kaikki kokonaisina mekon helmaan, joten jouduin pyörittelemään helmapaloja moneen malliin, että sain kuviot haluamiini kohtiin.

Lopulta lehdet asettuivat sopivasti, kun siirsin  helman saumat kuvan mukaisiin kohtiin. Mekon  taakse ompelin piilovetoketjun.

Toivottavasti tämä kellohelma heilahtaa joskus vanhanajan lavatansseissa!

Jujunaa ja unikkoja

Olen kovasti ihastunut Jujunan kaavoihin, joita julkaistaan jokaisessa Suuri Käsityö -lehdessä. Ne tuntuvat jotenkin mukavasti olevan kuin itselle tehtyjä. 😉 Lehdestä nro 9/2023 löytyi tämä kaava.

Tunikassa on korkea kaulus ja siinä nauhat. Lisäksi sivuissa on reilut taskut ja kiristysnauhat, joilla tunikaa saa lyhennettyä tai pidennettyä mieltymyksen mukaan. Mukava arkivaate moneen menoon!

Puutarhakuulumisia en ole päivittänyt vielä koko kesänä. Kukat ovat nyt parhaimmillaan ja puutarhassa kuluisi aika vaikka aamusta iltaan. Tänä vuonna kylvin useita erilaisia unikoita, joiden monimuotoisuutta oli ihan pakko ikuistaa. Yksi siemenpussi yllätti iloisesti!

En tiedä, ovatko siemenet menneet sekaisin, koska mielestäni kylvin tähän kohtaan pioniunikkoa. Siemenpussin kuvan perusteella kaikki kukat olivat kutakuinkin samanlaisia hörhelöitä, vain hieman eri sävyisiä. Kuitenkin lopputulos on näin upea erimuotoisten kukkien kirjo! En valita, kyllä kelpaa!