perjantai 11. marraskuuta 2022

Toiveiden toteuttamista

Olen lupautunut neulomaan sukkia hyväntekeväisyyteen. Toiveena oli perussukkia koossa 41 - 42. Muutamat olen ehtinyt saada valmiiksi.



Jokin aika sitten kävimme Pietarsaaressa syysretkellä ja tietenkin vierailimme myös paikallisessa kangaskaupassa. Tytär löysi mieluisan kankaan, josta toivoi unitunikaa. Luulenpa, että näiden tähtien alla unet maittavat todella makoisasti! Tämä tunika taitaa löytyä kuitenkin vasta pukinpussista...





keskiviikko 26. lokakuuta 2022

Tunika pienokaiselle

Kun ulkona sataa ja tuulee, eikä haravointihommiin ole menemistä, on mukava neuloa takkatulen ääressä. Sellaisina syyspäivinä valmistui tunika pienelle tyttöselle.


Lanka on Baby Merinoa ja sitä kului noin 2 ja puoli kerää. Tunikan koko on 9 - 12 kk vanhalle. Mallin löysin kirjasta Suloiset Silmukat.

En yleensä katso kelloa, kun neulon, mutta nyt laitoin kaikki neulontatuokiot muistiin. Päättelyineen päivineen työhön meni noin 15 tuntia. Se tuntuu kyllä paljolta näin pienen vaatteen toteuttamiseen. Jonkin verran muutin ohjetta ja lankakin oli erilaista, kuin varsinaisessa ohjeessa, joten mahdollisesti muutokset ja silmukoiden uudelleen laskeminen hidastivat työtä. Toisaalta näin mukavan työn tekemisessä ajan kuluminen on toissijaista. Lopputulos on tärkeintä!

sunnuntai 4. syyskuuta 2022

Matonkuteita

Löysin äitini pihavarastosta ison säkillisen valmiiksi leikattuja matonkuteita useiden vuosikymmenten takaa. Vaikka räsymattoja löytyy meiltä riittävästi, eikä uusia ole tarkoitus tehdä, en toki malttanut heittää pussia menemään.

Kangaspuita ei nyt ole käytössä, joten päädyin käyttämään kuteet virkattuun mattoon. Tällainen ilopilleri ei sovi oman kotimme sisustukseen, mutta mökiltä tämä matto löytää varmasti paikkansa.


Ihan kaikkia kuteita en voinut käyttää, koska osa niistä oli todella paksuja, Käytin kuitenkin tähän kaikki, mitkä suinkin onnistuin virkkaamaan mukaan. Keriä käytin sitä mukaa, kun pussista vastaan tulivat, eli mitään sen kummempaa järjestelmällisyyttä en noudattanut. Maton lopullinen halkaisija on 126 cm. Virkkaaminen oli hauskaa, koska tunnistin kuteista isän vanhoja paitoja, äidin hameita ja omia vanhoja vaatteitani. Ihanan nostalgista!

Kesä on vaihtunut syksyksi ja pakkanen on jo puraissut puutarhassa monia kasveja. Auringonkukat kuitenkin jaksavat edelleen kukoistaa täydellä tenhollaan! Niitä on puutarhassani tänä vuonna pitkiä, pätkiä, suuria, pieniä, keltaisia ja muita värejä. Ne saavat aina hymyn huulilleni!




perjantai 26. elokuuta 2022

Pyllytin

Voi ei, mikä nimi: pyllytin, peputin, miksi ei vain villahame? Kun näitä pyllyttimiä alkoi näkyä jokunen aika sitten somessa, ajattelin, että tuollaista en kyllä koskaan tarvitse. Kunnes pari viikkoa sitten olin pihakirppiksellä ja bongasin sieltä kahdella eurolla juuri oikean värisen violetin lyhyen kevyttoppatakin, jonka kanssa tietenkin tarvitsen talveksi lämmikettä lonkille!


Resori ja osa raidoista on tehty Jonsukat-pyllyttimen ohjeella. Muuten tein kuvioita sitä mukaa, miten raitalankoja piisasi. Pohjaväri ja osa raidoista on Dropsin Alpaca Mix-lankaa kaksinkertaisena, muut raidat seiskaveikkaa ja muita saman vahvuisia lankoja. Tämäkin työ on tehty pelkistä jämälangoista, eli lankavarastoni alkaa olla kohta käytetty. Olen taas kerran päättänyt ostaa lankoja vain tiettyyn tarpeeseen. En tiedä onnistuuko! 

perjantai 12. elokuuta 2022

KlompeLOMPE pipoja

Kirjastosta sattui käteen norjalainen Klompelompe talvilapset -kirja. Vaikka kesä on vielä kauneimmillaan, niin pari pipoa voi aina tikuta aikansa kuluksi.


Kirja oli täynnä mukavia malleja, mutta käsittelyyn pääsi ensiksi tämä malli. Hieman alkuperäistä muuntelin, että sain langat riittämään. Suurempi pipo on koululaisen kokoa, pienempi 3-5 vuotiaan. Suuremmassa lankana seiskaveikkaa, pienemmässä Kirjopirkkaa. Pienemmän pipon kirjavan langan olen aikoinaan purkkivärjännyt ja nyt sain viimeisen keränlopun käytettyä tähän.

Varmasti palaan Klompelompe -kirjojen pariin myöhemminkin, mallit olivat kyllä taidolla suunniteltuja ja ajattomia.




sunnuntai 10. heinäkuuta 2022

Makrameereunus päivänvarjoon

 Viime vuonna ostin edullisen luonnonvalkoisen, ihan tavallisen päivänvarjon. Tänä keväänä sitä varastosta penkoessa tuli mieleen, että siihenhän voisi värkätä jotain extraa... Siitä se idea sitten lähti! 

Kesäloman ratoksi solmeilin varjoon kapean reunuksen yksinkertaisella makrameekuviolla. Vaikka kuvio oli pieni ja nopeatekoinen, sain työhön kulumaan reippaasti aikaa, koska yksittäisiä kuvioita tarvittiin 127 kappaletta. Varjo on siis melko suuri, sen ympärysmitta on 8 metriä ja 80 senttiä. Kuvion solmisen jälkeen kampasin narun hepsuille ja leikkasin boheemisti hapsuja hieman kolmion muotoon.

Käytin työhön Lankavan Chunkymop kierrätyspuuvillanarua. Kerässä oli narua 235 metriä ja tein jonkin aikaa laskelmia, että sain materiaalin riittämään. Yksittäiseen kuvioon meni narua 1,7 metriä, ja aloitusnaruksi 9 metriä, joten kerästä jäi jäljelle tasan 10 metriä. Olisiko tämä nyt sitä "Zero Waste" -käsityötä, tai ainakin "Almoust Zero Waste"! :)



Kyllä nyt kesäiset päiväkahvitkin maistuvat paremmalta uudistuneen varjon alla!

torstai 30. kesäkuuta 2022

Kirsikkapuu

Keskellä pihaamme on ihana suuri kirsikkapuu, jolla on nyt joku hätä!


Suurin osa puun lehdistä on ruskettunut, vain muutamien oksien päissä on vihreitä lehtiä. Surullinen näky! Lisäksi oksissa on tiukasti kiinni outoja läpinäkyviä "palloja". 


Pallot ovat kivikovia, noin sentin läpimitaltaan. Googlaamalla löysin tiedon, että kirsikkapuita saattaa vaivata versotauti. Olisikohan tämä nyt sitä? Tähän vaivaan puu ei välttämättä kuole, mutta vioittuneet osat tulisi hävittää! En kyllä käsitä miten ihmeessä ne voisi hävittää! Puu on valtavan suuri ja vioittuneita oksia on niin paljon, ettei puusta jäisi mitään jäljelle, jos ne poistaisi. Ehkä on nyt vain odotettava ensi vuoteen ja katsottava toistuuko vaiva. Olisi harmillista, jos ihanasta puusta pitäisi luopua!

tiistai 31. toukokuuta 2022

Toukokuun iloksi

 Toukokuussa puutarhassani ilostutti keltainen narsissiympyrä, kuin suuri aurinko!



Näistä kukista on jäljellä enää muutamia, joten pian jälleen letitän varret pitkäksi palmikoksi!

Viime vuoden "kurpitsattoman" kesän jälkeen on toivottavasti vuorossa hieman satoisampi aika. Tällä hetkellä purkeissa kasvaa neljä jättikurpitsan tainta. Kaikki ovat vanhoista Jättikasvisyhdistykseltä saaduista siemenistä. Vanhin oli jopa vuodelta 2018, mutta kaikki itivät yllätyksekseni hienosti ja aloittivat hurjan kasvun. Jättikurpitsan kasvatus on edelleen haaveeni, vaikka useiden vuosien yritykset eivät ole tuottaneet kovinkaan hääviä tulosta. Ja aina vaan jaksan yrittää! Viime vuonna en siis saanut minkäänlaista satoa, koska ainut taimeni tuotti ainoastaan poikakukkia koko kesän, vasta loppukesästä avautui pari tyttökukkaa, mutta silloin oli jo liian myöhäistä.

Pihallamme kasvaa kaksi syreenipensasta, jotka ovat jo parhaat päivänsä nähneet ja kasvaneet aika roikaleiksi. Kuulin, että syreeniäkin on mahdollista lisätä puutumattomasta pistokkaasta tai taivukkaasta. Niinpä pistokkaita on nyt sekä vesilaseissa, että mullassa. Katsotaan kuinka käy. Taivukkaita en meidän syreeneistä onnistunut saamaan, notkeita oksia ei ollut puskassa riittävän alhaalla. Eipä syreenin taimi toki paljoa maksa, mutta aina on mukava yrittää onnistuisiko lisääminen kotikonstein. 

Laajempi "vauvala" pihan perennoista on jo jonkin aikaa ollut rauhassa juurtumassa. Ne nappaan mukaani, kun lähdetään mökille, siellä on aina tilaa uusille taimille!

lauantai 30. huhtikuuta 2022

Picot-solmuja

Suuri Käsityö -lehden maaliskuun numerossa oli mielenkiintoinen sukkaohje, jota päätin kokeilla. Näihin sukkiin silmukat luotiin kaksinkertaisella langalla niin, että alkuun syntyi hentoinen, lähes huomaamaton pompularivistö. Pompuloiden virallisempi nimi on picot-solmu. Lehdessä oli selkeä kuvallinen ohje asiasta. 


Mutta ei opiskelu siihen päättynyt. Myös tämän mallin tiimalasikantapää oli uusi tuttavuus, Lyhennetyt kerrokset muodostivat kantapään kuin huomaamatta. Ei hullumpi juttu ollenkaan!

Lankana jälleen Nalle-lanka ja näiden sukkien väristä tykkään tosi paljon!

lauantai 26. maaliskuuta 2022

Unisukat

Sain jokin aika sitten Novitan sukkaboxin, jonka mukana tuli pari kerää valkoista Nalle-lankaa ja yksi kerä Kajastusta. Boxin mukana tuli myös malli pitkiin kirjoneulesukkiin, joista totesin samantien, että upeat ovat, mutta ei minua varten. Niinpä päätin käyttää Nalle-langan muunlaisiin sukkiin.

Kivan palmikkosukkien mallin löysin Suuri Käsityö -lehden numerosta 11-12/2021. Mallin on suunnitellut Sari Nordlund. 


Tähän malliin tehtiin ranskalainen kantapää, jota en ole aiemmin tehnyt. Totesin sen olevan jopa mukavampi, kuin perinteinen tuttu kantapäämalli, joten varmasti tulee käyttöön vastaisuudessakin.  Sukkien viimeiset silmukat silmukoitiin yhteen. Olen muistaakseni vain kerran aiemmin tehnyt niin, joten en yhtään muistanut kuinka se tehdään. Onneksi Youtube auttaa aina!


tiistai 8. helmikuuta 2022

Neljäs Nurmilintu

En tiedä, miksi Heidi Alanderin suunnittelema Nurmilintu-huivi päätyy edelleen puikoilleni, vaikka en yleensä tee samoja malleja useita kertoja. Tämän mallin neulomisessa on kuitenkin jotain niin mukavan rentouttavaa, kun joka riviä ei tarvitse tarkkailla ohjeesta. Lisäksi olen todennut huivin muodon todella käyttökelpoiseksi.  Vanha Nurmilintuni on ollut koko talven päivittäisessä käytössäni.


Tällä kertaa tein huivin Drops Delight Print -langasta. Värin numero on 11. Jälleen kerran olin langan valmistajan kanssa eri mieltä värien yhdistämisestä. Halusin huivista puna-violettisävyisen, joten pätkäisin pois langan keltaiset ja vihreät osuudet. Tämän vuoksi keriä kului kolme kappaletta ja jäljelle jäi todella oudon värisiä lankanyssyköitä.


Mihin ihmeeseen käytän näin kamalan väriset langanloput?

tiistai 18. tammikuuta 2022

10 vuotta

Huomasin juuri, että blogini on muutama viikko sitten täyttänyt täydet kymmenen vuotta! Hyvänen aika, kuinka aika menee nopeasti! Aivan kuin vasta eilen olisin miettinyt, uskallanko perustaa oman blogin. 

Selailin sieltä täältä vuosien varrella tekemiäni blogikirjoituksia ja monet mukavat muistot tulvahtivat mieleeni. Julkaisujen tahti on hieman hidastunut vuosien varrella, olin näköjään aiemmin ahkerampi. Nykyään tahtiin vaikuttaa sekin, että Aiku-näppi osaltani päättyi, joten valmiita käsitöitä ei synny niin paljon, kuin kässäkerhoaikoina. Kotosalla tulee tehtyä lähinnä sukkia, huiveja ja tunikoita, kun kässäkerhossa tehtiin laajasti erilaisia käsitöitä. Kaipaan sitä aikaa! Tarkoitukseni oli jatkaa TaitoEP:n muissa ryhmissä, mutta päätin laittaa edelle oman ja läheisten terveyden pandemian jyllätessä. En olisi voinut kuvitellakaan, että tilanne jatkuu näin pitkään. Odotan innolla tilanteen rauhoittumista, että pääsisin palaamaan jälleen mukavan harrastuksen pariin.


Kiitos Sinulle, että vierailet blogissani! Kiitos myös kaikille kommentteja kirjoittaneille! Mukavaa käsityövuotta ja paljon uusia ideoita jokaiselle! Jatketaan samaan malliin!


perjantai 31. joulukuuta 2021

Vuoden viimeinen

Tämän vuoden viimeinen tunika on valmistunut. Kangas hurmasi välittömästi, kun näin sen Kauhavan Kilokankaan hyllyssä.


Harvoin käytän vihreää vaatteissani, mutta tämä vihreän ja turkoosin väriyhdistelmä vei sydämeni! Lisäsin vanhan kaavan helmaan leveyttä koko kankaan leveydeltä, että sain tunikan helmasta hieman kellomaisen. Kangas on tukevaa ja hyvälaatuista. Tästä tunikasta taitaa tulla lempivaatteeni!

Mukavaa vuoden viimeisen päivän iltaa ja hyvää tulevaa vuotta 2022!

perjantai 24. joulukuuta 2021

Hyvää Joulua

Koko poikkeusajan olen hoitanut ostokset netissä ja hakenut valmiiksi kerätyt tuotteet lähikaupan luukulta. Nyt päätin, että tilaan myös joulukukat samasta marketista. Amaryllisten tilaus meni nappiin. Klikkasin koriin myös kaksi joulutähteä ja ajattelin, että ovat ainakin muhkeita, kun olivat melko kalliita.


Sain kyllä kunnon naurut, kun pääsin ostosten kanssa kotiin... joulutähdet olivat tekokukkia! Ehkä pitäisi olla tilausten kanssa vähän tarkempi!

Leppoisaa joulua ja onnellista uutta vuotta!

maanantai 13. joulukuuta 2021

Nuttu vauvalle

Tyttären kummilapsi syntyi lokakuulla ja päätin neuloa villatakin tälle suloiselle lapsukaiselle.



Kaarrokejakun ohje löytyi Kotiliesi Käsityö-lehdestä nro 1/2021. Lankana käytin pehmoista Turkissa valmistettua Red Heart -vauvalankaa. Pieni tyttö on vasta parin kuukauden ikäinen, mutta tein nutun  puolivuotiaan koolla, niin ei heti jää pieneksi.

Toivon leppoisia myötätuulia pienokaisen elämään!



sunnuntai 5. joulukuuta 2021

Kunnon pipo

Tytär tilasi netistä pipon, joka oli niin hyvä, että aloin heti kadehtia sitä. Nappasin välittömästi puikot käteeni ja otin mallin tuosta hyvin päähän istuvasta piposta.


Pipoa jonkin aikaa neulottuani tajusin, että tässähän on sama idea kuin "junasukissa", eli hyvä istuvuus tulee resorin ja nurjien kierrosten vaihtelusta. Turkistupsun nappasin vanhasta kittanasta piposta, joka oli jäänyt käyttämättä. Lanka on Dropsin Lima Uni Colour -lankaa, jonka käytin kaksinkertaisena. Langassa on 65 % villaa ja 35 % alpakkaa. 

Tänään pipo olikin tarpeen, kun pakkasmittari näytti -22 astetta!


sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Peipponen -pitsihuivi

Selailin Ravelrystä Heidi Alanderin suunnittelemia pitsihuiveja ja löysin jälleen monta mielenkiintoista mallia. Tällä kertaa puikoille valikoitui Heidin vuonna 2015 suunnittelema Peipponen.


Lanka on tummansinistä Drops Alpaca Mix -lankaa, jota huiviin kului yhtä metriä vaille kaksi kerää. Huivin koko on 142 cm x 38 cm. Tämän huivin pitsikuviota oli miellyttävä neuloa. Kuvio oli selkeä, joten mahdollisen ajatuksen harhailun huomasi heti, eikä virheitä tarvinnut noukkia kaukaa! Tämä neule matkaa joulupukin mukana tulevalle omistajalleen. 

torstai 11. marraskuuta 2021

Pitsisukat

Oliivinvihreä Nalle-lanka houkutteli kokeilemaan Harmalaiset -nimistä pitsisukkamallia viime vuonna ilmestyneestä Parhaat villasukat-lehdestä. Nimi juontui harmaasta langasta, jolla lehden mallisukat oli neulottu. Mallin on suunnitellut Jaana Inkiläinen.


Malli oli mukava neuloa ja pitsikuvio oli järkeenkäypä. Toki kuviokaaviota jouduin silti seuraamaan koko ajan, en vain oppinut sitä koko aikana ulkoa. Näistäkin sukista lyhensin vartta yhden kuvion verran. Näyttää siltä, että sukkamalleissa on nykyään lähes aina varret puolisääreen. Sen vuoksi 100 gramman kerä ei ihan riitä ja joutuisi muutaman metrin vuoksi ostamaan samaa lankaa kaksi kerää. En innostu sellaisesta. Yksi kerä pitää perussukkiin riittää!  

maanantai 25. lokakuuta 2021

Retrokangastakki

Sain vihdoin toteutettua pitkäaikaisen haaveeni retrokangastakista. Ostin kauan sitten kirpparilta upean Fin-Helenin 160 cm pitkän kangaspalan. Iloisen kukkakuvion nimi on Paulan kukka ja sen on suunnitellut Paula Virtanen. Tarkkaa vuotta en tiedä, mutta oletan kankaan olevan 1960 -1970 -luvuilta.

  


En löytänyt mistään mieluista takin kaavaa, joten mittasin tärkeimmät mitat vanhasta takista ja käytin lisäksi vanhaa hupparin kaavaa apuna. Sain aseteltua kaavat kankaalle niin, että suuri kukkakuvio osui hienosti takakappaleelle ja takin etuosaan tuli sini-vihreät sävyt. Ompelin takkiin tummanvihreän tikkivuorin, jonka hankin Kauhavalta Kilokankaasta. Sivusaumoihin upotin taskut.




Takki tuntuu tosi lämpimältä, mutta kevyeltä päällä. Olen tyytyväinen, että vihdoin sain tämän tehtyä! Kaikkien mustien takkieni jälkeen tämä takki on todellinen pilvisten päivien ilo, tällä ei huku massaan!

sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Otetaan mitä on

 Yksi kerä punaista 7 Veljestä -lankaa, 3,5 numeron puikot, kiva malli ja hetki aikaa. Muuta ei tarvita.


Viime vuonna ilmestyneestä Parhaat Villasukat -lehdestä löytyi tämä kaunis palmikkomalli, jonka on suunnitellut Niina Laitinen. Mallin nimi on "Hiljaa huokaa yö", mitä se ikinä villasukan nimenä tarkoittaakaan... 

Ohjeen mukaan sukkiin piti kuluman lankaa 102 grammaa. Keräni oli 100 gramman painoinen, joten en uskaltanut ottaa riskiä, että lanka loppuisi juuri ennen viimeistä kärkikavennusta. Niinpä jätin varresta yhden palmikonpalan pois ja lanka riitti hyvin. Nämä sukat menevät joulupukin varastoon odottelemaan tulevaa joulua.

lauantai 25. syyskuuta 2021

Koala-lelu

Uusimmassa Kotiliesi Käsityö 6/2021 -lehdessä oli ohje suloiseen Koala -pehmoleluun. Ohjeesta poiketen tein silmät ja henkselien napit kirjomalla, ettei Koalan tuleva omistaja saisi missään tilanteessa nappia kurkkuunsa.


Nallukka on todella pikkuruinen, vain 16 cm korkea, Valkoiset osat ovat Novitan Kotiväkeä ja haalarihousut Teeteen Hilla -lankaa.

keskiviikko 15. syyskuuta 2021

Talvikki-tossut

En ole kummoinen kuvioneuleiden tekijä. Itse asiassa olen täysin aloittelija. Uuden upean Novitan Arabia-malleja pursuavan sukkalehden selailu sai ihon melkein kananlihalle. Lehdessä oli monen monta ihanaa mallia, mutta ne olivat ihan liian haastavia taidoilleni.

Uskaltauduin siis tarttua helpoimpaan. En tehnyt mitään pitkävartista ja lumoavan monimutkaista mallia, vaan ihan perus tossukat.


Mallikuvio on Ronja Hakalehdon suunnittelema ja Raija Uosikkisen Talvikki-koristekuvion innoittama. Lankana on Novitan Nalle. Väritys poikkeaa lehden musta-valko-harmaasta mallista siksi, että mustaa ja punaista Nallea sattui kaapissa olemaan. Valkoistakin olisi löytynyt kukkien terälehtiin, jotka olisi pitänyt kirjoa jälkikäteen valmiiseen tossuun. En kuitenkaan onnistunut kirjomaan silmukoita jäljitellen niin siististi, kuin olisin halunnut, joten siinä kohtaa annoin itselleni periksi.

Tätä työtä tehdessäni opin luomaan silmukat Magic Cast On -menetelmällä, jota en ole ennen käyttänyt. Myös lankojen kiertyminen keskenään alkoi vähentyä, kun työ eteni. Ymmärsin nyt viimeistään sen, että sillä todellakin on väliä, että koko työn ajan pitää samaa väriä etusormella ja toista kauempana. Päällyspuolen kuviossa asiaa ei huomaa, mutta pohjan suorista pystyraidoista näkee selvästi, jos lankojen keskinäinen järjestys on hetkeksi vaihtunut.

Arabian malleista mielestäni kaunein on lehden kannessa oleva Pastoraali. Olen tykästynyt siihen jo kauan sitten ja mm. kerännyt Pastoraali-mukeja arkikäyttöön. Lisäksi omistan kaksi upeaa neliskulmaista Pastoraali-lautasta, jotka ovat alkuperäistä 1960 -luvun tuotantoa. Siihen neulemalliin en kuitenkaan uskalla tarttua, haaste on ihan liian hurja!


lauantai 21. elokuuta 2021

Kämmekkäät

Syksyn tuntua on jo ilmassa, vaikka elokuuta on vielä vähän jäljellä. Aamut kuitenkin ovat jo viileitä, joten päätin neuloa käsille lämmikettä.


Käytin konepestävää Alize-lankaa, jossa on 75 prosenttia villaa ja 25 polyamidia. Langan raportissa oli valkoisia osioita, jotka pätkäisin pois, kun tulivat neuloessa vastaan. Tällä kertaa onnistuin aloittamaan toisen kämmekkään jopa täysin samasta kohtaa raporttia, joten raidat osuivat täsmällisesti samoihin kohtiin!

torstai 8. heinäkuuta 2021

Virkkaus on mukavaa lomapuuhaa

Ensimmäinen lomanpätkäni on ohi. Mukana lomakassissa kulki kevyt virkkaustyö.


Virkkasin pussukan Lankavan sivuilta löytyvällä Molla Millsin mallikuviolla Novitan Kotiväki -langasta. Vuorikankaaksi valikoitui väriensä vuoksi Marimekon Pieni siirtolapuutarha -kangas, jota oli jäljellä vielä juuri ja juuri tähän työhön riittävä palanen. Tämä pussukka odottelee nyt tulevaa naistenviikkoa ja erityisesti yhtä sen sankareista!


Olen innokas kierrättämään kaikkea turhaa kaapeissa lojuvaa tavaraa, mutta taas huomasin, että aina se ei kannata. Tytär nimittäin etsi kaupoista samettikankaisia hiusdonitseja, jotka pitävät hyvin kiinni pitkät ja paksut hiukset. Sopivia ei löytynyt, joten pääsin jälleen ompelupuuhiin. Ensin kyllä epäilin, ettei kaapeistani löydy ollenkaan samettikangasta, mutta kuinka ollakaan, olin jemmannut ikivanhoja tanssipukujen kangasmallipaloja pussillisen. Palat olivat pieniä, mutta niistä tummimpia yhdistelemällä sain aikaan kaksi donitsia. Nyt pysyy tukka hyvin ponnarilla!


Lomalla voi oppia uutta, vaikka ei mene omaa mökkiä kauemmaksi. Kesäyönä lennähti jälleen terassin verhoon tuntematon perhonen. Kuva on hieman hämyinen, mutta luonnossa perhonen oli upean vihreä. Googletuksen jälkeen päättelin lajin olevan Isomittari.


Tänä kesänä terassilla istuminen on välillä ollut hankalaa, kun hyttysiä on enemmän kuin tarpeeksi. Sukulaisen suosittelusta hankimme Thermacell -hyttystorjuntalaitteen ja kyllä täytyy sanoa, että parempaa laitetta ei ole. Hyvästi hyttyset meidän terassiltamme! Laitteen ansiosta yksikään hyttynen ei enää häiritse lomatunnelmaa!


lauantai 29. toukokuuta 2021

Pienempi makramee

 Päätin solmeilla toisen pienemmän makrameen hieman edellistä mallia muunnellen:


Käytettävissäni oli tällä kertaa lyhyt harjanvarren pätkä, joten sain siihen mahtumaan edellisestä mallista vain keskimmäisen kuvion. Tämän seinävaatteen vein lahjaksi ilahduttamaan äitiäni.

lauantai 22. toukokuuta 2021

Makrameeseinävaate

Kaikenlaiset makrameetyöt ovat olleet suosittuja jo pitkään. Itse en ole aiemmin tehnyt kuin pari amppelia, mutta nyt innostuin hieman isompaan urakkaan.

Selailin monenlaisia malleja, mutta aivan täsmälleen mieluista en löytänyt, joten yhdistelin lopulta osia useista malleista. Alkuidea kuitenkin lähti kehittymään Rosulikan suunnittelemasta mallista.


Seinävaatteen leveýs on n. 100 cm ja korkeus pisimpien hapsujen kohdalta n. 70 cm. Valmiin työn paikka on nyt makuuhuoneemme seinällä.

Materiaaliksi valikoitui Lankavan kierrätyspuuvillainen luonnonvalkoinen Paulina punoskude. Työhön riitti juuri ja juuri yksi suuri kilon painoinen kerä. Hankin alunperin kaksi kerää, joten toinen niistä jäi vielä koskematta. Hieman tavallista ohuemman harjanvarren ja 18 isoa puuhelmeä maalasin valkoisiksi kotoa löytyneillä maalinjämillä.

Kude on tosi jämäkkää ja paksua, joten työ eteni nopeasti ja oli tosi koukuttavaa. Se toinen kerä ei kovin pitkään kaapissa muhi!

sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

Pipo pieneen päähän

Kauan sitten ostin kirpparilta ison nipun jonkun innokkaan värjärin itsevärjäämiä lankavyyhtejä. Kun värjäämisestä oikein innostuu, saattaa käydä juuri niin, että materiaalia tulee ihan liikaa omaan käyttöön. Se oli minun onneni! Melkein kaikki vyyhdit olenkin jo käyttänyt, mutta vielä löytyi yksi iloisenvärinen pieni Novitan Wool -vyyhti. Tein siitä tällä kertaa pienen korvaläpällisen pipon.


Langan värit siirtyvät sopivasti eteenpäin joka kierroksella niin, että raidat näyttävät hauskasti liukuvan vinoon. Tämä uniikki pipo menee lahjakaappiin odottelemaan saajaansa.

perjantai 2. huhtikuuta 2021

Kevättä rinnassa

Odottelen innokkaasti kevään tuloa. Jättikasvisyhdistyksen siemenpaketti saapui helmikuussa ja olen hypistellyt sen sisältöä harva se päivä. Siemeniä oli jälleen valtavan paljon, joten suurin osa niistä jää tuleville vuosille. Vaikeinta onkin valita, mitkä siemenistä ottaa käsittelyyn tänä keväänä! Tilaa puutarhassa on kuitenkin melko niukasti. Mutta suunnittelu ja haaveilu tässä niin mukavaa onkin! 

 

Ennen kevätkylvöjä vietetään kuitenkin muutama mukava vapaapäivä pääsiäisen merkeissä. 

Hyvää pääsiäistä!


perjantai 19. maaliskuuta 2021

Virkatut rätit

Pitkästä aikaa tilasin itselleni käsityölehden. Tilauksen kylkiäisenä sain Raikkaat Rätit -kirjan, josta valitsin ensimmäiseksi käsittelyyn Kukkaketo -nimisen mallin. Langaksi valikoitui teeteen Hilla -puuvillalanka, jota sattui varastostani löytymään. Malli oli niin mukava ja nopea virkata, että yhdessä hujauksessa rättejä valmistui kolme kappaletta. 


Kirjassa on sekä virkattavia, että neulottavia malleja, joten rättivarastoni taitaa lisääntyä lähiaikoina melkoisesti! Nämä helpot mallit sopivat oivallisesti "telkkarinkatselutöiksi", koska ne eivät vaadi liikaa keskittymistä.

lauantai 6. maaliskuuta 2021

Marikankaista

Laatikkooni oli kertynyt muutamia Marikankaiden tilkkuja, jotka huhuilivat kutsuvasti aina, kun avasin tilkkulaatikon. Niinpä päätin antaa niille mahdollisuuden muuttua meikkipussiksi.


Mustavalkoisen pohjavärin lisäksi pussin molemmilla sivuilla ja sisäosassa on iloisia väripilkkuja piristämässä yleisilmettä. Varastostani löytyi myös musta pitsivetoketju, joka sopi tähän työhön mainiosti. Paksun pehmikehuovan tikkasin käsin tilkkujen saumoja pitkin ryhdistämään pussukkaa. 

Nyt saankin heittää vanhan ryöttääntyneen meikkipussini menemään ja ottaa käyttöön tämän ilopillerin!

sunnuntai 21. helmikuuta 2021

Nurmilintu

Olen aiemmin neulonut kaksi Heidi Alanderin suunnittelemaa Nurmilintu-huivia. Molemmat ovat menneet lahjoiksi, joten nyt päätin tehdä itsellenikin yhden.


Lanka on Dropsin Lace Mix. Ihana lanka, jossa on 30 % silkkiä ja 70 % alpakkaa. Tämä lanka ei kutita hiukkaakaan! Tähän työhön käytin langan kaksinkertaisena. Se hieman hidasti neulomista, mutta malli on muuten niin nopeatekoinen, ettei haitannut.


Huivi on upean vihreä, vaikkakin talviaurinko päätti nyt hieman vaikuttaa näiden kuvien värityksiin. Langan värinumero on 7238.

lauantai 30. tammikuuta 2021

Liivihame kansallispukukankaasta

Lähes kaksi vuosikymmentä on kulunut siitä, kun nyt jo edesmennyt anoppini antoi minulle vintiltä löytämänsä villakangaspalan. Kangas oli tuntemattoman kansallispuvun hameen riekale. Hame oli vuosikymmenten kuluessa kokenut kovia. Jossain vaiheessa oli kai tarvittu kangasta ja hameesta oli leikattu pois pyöreitä paloja, mahdollisesti tuolinpäällisiin tai muuhun tarpeelliseen. Lisäksi kankaassa oli ajan patinaa, eli reikiä siellä täällä.

Sain selville, että hame on kuulunut Keski-Karjalan pukuun. Tästä päättelimme, että hame on sotavuosina unohtunut vintille talossa jonkin aikaa majoittuneilta evakoilta.

Vuosien mittaan hypistelin kangasta silloin tällöin, mutta en uskaltanut edes ajatella, että käyttäisin sitä mihinkään. Kansallispuvun arvostus, vaikkakin tässä tapauksessa pelkän riekaleen, oli mielessäni niin suurta. Kun vuosia kului, alkoi siellä täällä näkyä kansallispukukankaista tehtyjä koruja, laukkuja, lasten nimiäisasuja yms. Myös kansallispukujen tuuletuspäivät toivat pukuja nykypäivään, kun säännöt pukujen käytöstä muuttuivat sallivammiksi. Lopullisesti ymmärsin, että voin tätä kangasta käyttää, kun pääsin käymään Jyväskylässä Suomen käsityön museossa, jossa toimii myös Suomen kansallispukukeskus. Siellä sattui juuri silloin olemaan käsityöopiskelijoiden näyttely fantasiavaatteista, jotka kaikki oli tehty kansallispukukankaista.

Silti meni vielä vuosia, ennenkuin todella aloin suunnitella kankaan käyttöä. Mittailin riekaletta useaan otteeseen ja tulin siihen tulokseen, että saan siitä juuri ja juuri tehtyä liivihameen metrinmittaiselle tytölle. 

Tiedostin erittäin hyvin, että en tee kansallispukua, mutta halusin silti hameesta kansallispukumaisen. Niinpä päätin tehdä pukuun taskun. Aloitin purkamalla kangasta, jotta sain taskun kirjontakuvioon oikean väriset langat. Pienen sopivan kukkakuvion löysin jostain kirjaston vanhasta kirjontakirjasta, jonka nimen olen jo unohtanut. Tasku valmistui siis jo vuosia sitten...



Seuraavaksi jatkoin liivihameen kappaleiden leikkaamisella. Koska kankaassa oli reikiä, purin jälleen kangasta, jotta pystyin korjaamaan reiät oikeilla väreillä. Tämän jälkeen työ unohtui muiden käsitöiden vuoksi pitkäksi aikaa kaappiin.

Viime vuoden puolella otin työn jälleen esiin. Tein hameeseen kokovuorin ja ompelin hameen viimeistelyä vaille valmiiksi. Nyt lopulta sain tehtyä myös nyörin ja ommeltua selkäpuolelle lenkkinauhan nyöriä varten.


Tiedän, että kansallispukukankaan käyttö muuhun kuin perinteiseen kansallispukuun aiheuttaa edelleen mielipiteitä puolesta ja vastaan. Toivon kuitenkin kovasti, että kukaan ei pahastu tästä työstäni! Olen ehdottomasti tehnyt tämän siksi, että halusin kunnioittaa vanhaa ullakolta löytynyttä kangasta. Tälle hameelle ei ole käyttäjää tiedossa. Suvun pari nuorintakin ehti pitkän ompeluprosessin kuluessa kasvaa ohi tästä hameesta. Toivottavasti joskus joku pikkuneiti saa käyttöönsä tämän historian havinaa henkivän hameen...

maanantai 25. tammikuuta 2021

Onnenkantamoinen

Taitolehdessä on julkaistu nyt kahtena vuonna peräkkäin yhteiskirjontamalli. Villalankakirjonta on kivaa puuhaa ja ajattelin jo vuonna 2019 ottaa osaa kirjontaan, mutta silloinen kuvio ei miellyttänyt silmiäni ollenkaan, joten jätin asian sikseen.

Viime vuonna huomasin yhteiskirjonnan vasta, kun siitä oli pari osaa jo julkaistu. Tällä kertaa pidin kuviosta enemmän, joten päätin aloittaa. Kirjontakuvion nimi on Onnenkantamoinen ja sen on suunnitellut Elina Johanna Ahonen. En hankkinut ohjeen mukaisia värejä, vaan käytin jälleen kotoa löytyviä lankoja.



Noudatin ohjetta melko tarkasti, ainoastaan neliön alareunoihin suunniteltuja tupsuja jätin tekemättä. Tein niitä vain pari kuvion ulkonurkkiin.

Ohjeen viimeisessä osassa kankaalle kirjottu kuvio ommeltiin repuksi, mutta totesin, että kangaskassilla on itselleni enemmän käyttöä, joten kiinnitin kuvion valmiiseen kassiin. Kuvio olisi sopinut toki myös vaikka tyynyyn. Tämä oli mukava ja leppoisa työ. Kuvio jatkui pikku hiljaa vuoden mittaan, joten sen kanssa ei tarvinnut hätäillä. Kokonainen rekipeitto olisikin sitten jo isompi pala purtavaksi! Ehkä senkin aika vielä tulee...

keskiviikko 20. tammikuuta 2021

Ja sukilla jatketaan...

Lankakorin tyhjennys jatkuu edelleen. Päätin nyt tekaista ensimmäiset Jonsukat. Olen yleensä vähän karsastanut sukkia, joiden varret ovat joustamatonta kirjoneuletta. Vaikka sukat olisivat kivat jalassa, niiden jalkaan laittaminen on yleensä hankalaa. Teen siis mieluimmin joustavat varret sukkiini.

Näiden Jonsukkien neulominen oli todella mukavaa. Tiheiden värinvaihtojen johdosta tuntui, että sukat valmistuivat aivan hujauksessa! Olen tehnyt viime aikoina niin paljon sukkia ohuista sukkalangoista, että 7 veljestä tuntui nyt todella paksulta. Jonsukat ovat n. 4-5 vuotiaan kokoa.


Suurin piirtein saman ikäiselle ovat myös keltakirjavat sukat. Niissä lankana on Hot Socks print. Vaikka Jonsukat ovat paljon näyttävämmät, luulen keltaisten ohuiden sukkien käyttömukavuuden olevan kuitenkin parempi. 

sunnuntai 3. tammikuuta 2021

Välipäivinä valmistunutta

 Nautin neljästä lomapäivästä joulun välipäivinä ja sain aikaan sukan päivässä.


Sukat ovat kolme ja kuusivuotiaan kokoa sukkalehden kokotaulukon mukaisesti. Toivottavasti koot pitävät paikkansa! Pieniä jalkoja ei nimittäin ollut lähistöllä, jotta olisi voinut sovittaa sukkia! Neule kyllä joustaa reippaasti, joten uskallan arvella, että sukat mahtuvat saajilleen.

Lankana käytin konepestävää Dropsin Fabel Print -lankaa. Väriraitoja en täsmännyt alkamaan samasta kohdasta, koska langan väriraportti oli melko pitkä ja jouduin murehtimaan langan riittävyyttä. Lopulta lankaa jäi jäljelle vain pienen pieni keränen, mutta onneksi se riitti!

maanantai 21. joulukuuta 2020

Kuppi kahvia joulusiivojen lomaan

 Kun kiva malli sattuu kohdalle, en malta olla kokeilematta!



Tämän höyryävän kupillisen kera alankin rauhoittua joulun viettoon. Lämmin kiitos kaikista kommenteistanne kuluneena vuonna! Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta meille kaikille! 

maanantai 7. joulukuuta 2020

Ei tullut torkkupeittoa

Vuosia sitten aloitin neulomaan palasia torkkupeittoon harmaasta ja valkoisesta 7 Veljestä-langasta. Jossain vaiheessa lanka loppui, samalla taisi loppua myös into ja valmiit palaset jäivät lankakorin pohjalle pyörimään.

Nyt iski inspiraatio: Palasia oli kuusi kappaletta. Kolmessa oli valkoisella pohjalla harmaat kuviot ja kolmessa värit päinvastoin. Palaset olivat juuri sopivasti patalapun kokoisia. Jokaisen harmaapohjaisen patalapun takaosassa on nyt siis sama kuvio valkopohjaisena.



Näiden patalappujen kanssa ei sormet pala! Ovat todella paksuja! Valitettavasti en enää pysty muistamaan, mistä lehdestä tai kirjasta aikanaan olen nämä kuviot napannut. Muistelen kuitenkin, että torkkupeitto olisi tehty useista erilaisista kuvioista. Jos joku tunnistaa, niin mielellään otan tiedon vastaan.

tiistai 17. marraskuuta 2020

Piristystä keittiöön

Ruokapöytämme tuolien päällyskankaat alkoivat näyttää aikansa eläneiltä. Kankaat oli uusittu viimeksi vuonna 2013, joten nuhruisuutta ja tahroja oli jo melkein joka tuolissa. Uutta kuosia hetken mietittyäni sopivimmalta alkoi tuntua Marimekon Pieni siirtolapuutarha. Hankin sitä mustavalkoisena 210 cm. Siitä riitti hyvin kangasta kuuteen tuoliin.


Näinkin pieni muutos tuntuu yllättävän piristävältä! Keittiö näyttää uudistuneelta! Ehkä hankin vielä pöytäliinan verran samaa kuosia!