torstai 13. kesäkuuta 2024

Tilkkukorin tyhjäystä

Toukokuun viimeiset koulupäivät kulutin vuoden mittaan kertyneiden tilkkujen tuhoamiseen.

Tyttären yöpaidan jämäpalasesta ompelin 90 senttiselle pikkuiselle paidan ja pipon.


Puuvillakankaan palasta valmistin kaksi yli viisimetristä viirinauhaa.


Pikkutytölle ompelin hellemekon.



Tuolien päällystyksestä jääneestä huonekalukankaan palasta tein meikkipussin.


Omaan kesäpaitaani en löytänyt riittävän suuria tilkkuja, joten sitä varten ostin palasen kaunista kukkakangasta.


Työntäyteisen kouluvuoden jälkeen onkin kiva laskeutua ansaitulle kesälomalle. Puutarhassa möyrimisen lisäksi käytän kesän muodikkaiden ikkunakurkkujen kasvattamiseen, katsotaan onnistunko saamaan ihan syötävän kokoisia kurkkuja. Nyt ne ovat vielä ihan naperoita!




keskiviikko 5. kesäkuuta 2024

Kotelomekko

Asiakas toi koululle kivan kankaan ja kuvan toivomastaan mekkomallista. Otin haasteen vastaan pienen kauhun vallassa. Kaavaa ei siis ollut, vaan sain aloittaa suunnittelun aivan alusta. Kaavan piirtämisen jälkeen valmistin ensin lakanakankaasta mallimekon, jonka sovituksessa tehtiin kaavaan muutoksia ja vasta sitten aloitin varsinaisen mekon työstämisen. Haastavinta mekossa oli kaula-aukko, jollaista en ollut koskaan valmistanut. Sain sen kuitenkin onnistumaan opettajan ammattitaitoisella opastuksella.



Mukava, että sain tämän mekon tehtäväkseni. Osaamista tämän työn tuoksinassa karttui ripakopallinen! Asiakaskin oli tyytyväinen lopputulokseen, ja sehän on aina paras palkinto!

tiistai 28. toukokuuta 2024

Farkkujen muokkausta

Kaappiini oli päätynyt kahdet aivan liian pienet farkut. Päätin yhdistää ne ja taikoa niistä yhdet sopivat. 


Avasin toisten housujen sivusaumat ja lyhensin lahkeet. Toisista farkuista leikkasin pitkät suikaleet, johon suunnittelin kirjontakuviot.


Farkkujen takaa poistin ylimääräiset kimallukset ja turhan alhaalla olleet takataskut. Näillä muutoksilla sain kaksista käyttämättömistä farkuista yhdet käyttökelpoiset kesärientoihin!




sunnuntai 12. toukokuuta 2024

Sadetakki

En ole omistanut sadetakkia sitten lapsuusvuosien. Ehkä siitä voisi päätellä, etten sellaista edes tarvitse. Meneillään oleva jakso koulussa vaati kuitenkin jonkin erikoismateriaalin käyttöä, joten päädyin valitsemaan haastavan sadekankaan materiaaliksi. Koululla kävi kangasmyyjä, jolta hankin tarvitsemani kankaan. Hupun vuorikangas aiheutti enemmänkin päänvaivaa. En meinannut mistään löytää sopivaa iloisen väristä kukkakangasta, mutta viimein löysin kankaan Made in Uppa -liikkeen pienestä tilkkutyökangasvalikoimasta. Sain kahdesta palasta juuri ja juuri hupun, taskut ja sisäosien huolittelukaitaleet leikattua.

Sadetakin taivasta kohti olevat saumat oli tarkoitus teipata. Hankin silitettävää teippiä Eurokankaasta. Tein lukuisia teippauskokeiluja eri asteisilla raudoilla. Mies rakensi jopa tätä varten käyttööni laudanlevyisen silitystelineen, jolla harjoittelin teipin kiinnitystä saumaan. Ongelmana oli, että tasaisen yksivärinen musta sadekangas ei antanut mitään armoa silitykselle. Jos kangas olisi ollut vähääkään kirjava, olisi silitys onnistunut paremmin, ilman näkyviä sulamisvaurioita. Pitkällisen harkinnan ja opettelemisen jälkeen tulin siihen tulokseen, että teippaan ainoastaan suorat olkasaumat. Ne onnistuivat hyvin. Hupun kaareva sauma olisi ollut mahdotonta saada niin siististi, että olisin itse hyväksynyt lopputuloksen.


Takin kaavat löytyivät Ottobre -lehden numerosta 5/2013. Kyseinen kaava oli tarkoitettu tavalliselle ulkoilukankaalle, joten jätin siitä turhat yksityiskohdat pois, että sain takin tehtyä mahdollisimman vähin neulanpistoin. Takista tuli mieluinen, joten ehkä jatkossa uskaltaudun ulkoilemaan myös sateen uhatessa! 



maanantai 6. toukokuuta 2024

Huhtikuulla valmistuneita

Sain koulussa mukavan haasteen: asiakas oli ostanut Afrikasta upean pitkän mekon, jonka hän halusi muutettavan lyhyeksi kotelomekoksi. Asussa oli kirjailut helmassa, pääntiellä ja kädenteillä. Nämä kirjailut haluttiin myös uuteen mekkoon. Aloitin muokkaamisen Jujunan kotelomekon kaavasta, joka oli melko lähellä haluttua mekon muotoa. Muutaman sovituksen jälkeen olimme molemmat tyytyväisiä lopputulokseen! Mekolla on jo juhlittu syntymäpäivät, joten onnea vielä synttärisankarille!


Itselleni valmistin ruskeasta keittovillasta villatakin. Malli löytyi Kotiliesi Käsityö -lehdestä nro 1/2024. Kankaan ostin koululta ja vetoketjun Eurokankaalta. Ohut villatakki mahtuu hyvin kevättakin alle viileämpinä päivinä, mutta käy takista myös ihan sellaisenaan.


Ystävälle valmistin kivan mallisen sytomyssyn koululta löytyneestä todella pehmoisesta kankaasta. Myös kaava löytyi koululta. Saajan sanojen mukaan myssy on magee!!!



lauantai 13. huhtikuuta 2024

Keväisiä muuttolintuja

Koulumme kevätpippaloihin tilattiin miehenkokoisia lintupukuja. Kankaat pukuihin löytyivät kirpparilta ja koulun omista varastoista. Valmistin ensimmäiseksi mustarastashaalarin. Haalarin hihoihin tein "siipisulat" ja taakse valtavan pyrstön. Siipien edessä on käsille aukot, joten kädet saa tarvittaessa vapaiksi. Asuun kuuluvat haalarin lisäksi erillinen huppuosa, säärystimet ja ja räpylät.




Toiseen lintuun oli valmiina hankittuna hupullinen haalari, johon lisäsin siipisulat ja pyrstön. Huppuun ompelin nokan ja silmät. Tämän linnun laji on itsellenikin hieman epäselvä.





Tässä haalarissa kädet olisivat jääneet näkyville, joten maalasin puuvillaiset kertakäyttöhanskat linnun väreihin sopiviksi ja ompelin hanskoihin kunnon kynnet. Kynsistä huolimatta lintu on luonteeltaan aivan säyseä, saattaa olla jopa kesy! 





perjantai 5. huhtikuuta 2024

Lisää kenkiä

Toiset paljasjalkakenkäni valmistuivat. Kengät ovat muuten edellisten kaltaiset, mutta nyt käytin kankaan lisäksi nahkapaloja kenkien kärkiin ja kantapäihin sekä nauhanreikien piparkakkureunoihin. Näissä käytin mustaa kangasta alimmaiseksi kumipohjaa vasten, joten kangas ei nyt pilkota häiritsevästi kengän ja pohjan välistä. 

Näihin kenkiin hankin vielä taipuisamman pohjamateriaalin, kuin edellisiin. Molemmat materiaalit ovat 4 mm paksuja, vasemmalla ensimmäisten kenkien pohja ja oikealla taipuisampi materiaali. Molemmat ovat mielestäni aivan kelvollisia paljasjalkakenkiin. 


Kaapissani oli lojunut jo jonkin aikaa punakukkainen trikookangas, josta valmistui kevääksi uusi tunika.



Käytin tämänkin kankaan viimeistä senttiä myöten, joten hihoista tuli juuri sopivasti 3/4 mittaiset.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2024

Pääsiäisnoita Kyöpelinvuorelta

Sain tehtäväksi suunnitella ja valmistaa koulumme toisen toimipisteen ruokalaan pääsiäiskoristeen. Koristeen koon tuli olla halkaisijaltaan noin metrin verran.


 

Käväisin kirppiskierroksella ja löysin edullisesti kierrätyskeskuksesta hularenkaan työn kehykseksi ja muovisen kepin luudanvarreksi. Molempien värit olivat liian iloiset, joten liimasin niiden pintaan pitkää kangassuikaletta ja hain pihalta risuja luutaa varten.

Noidan rungon tein rautalangasta, "lihakset" Superlonista, hiukset palmikoin villalangasta ja ihon tein kuluneista sukkahousuista. Noidan vaatetukseksi ompelin mekon, essun, alushousut, huivin, kengät ja lakin.


Noidalla täytyy tietenkin olla myös kahvipannu. En löytänyt mistään kirppikseltä lasten muovista kahvipannua, joten tein pannun lääkepurkista, siihen nokan massasta ja maalasin pannun mustaksi.


Kaveriksi noidalle virkkasin kissan, joka pitelee kaksin tassuin kiinni noidan hameen helmasta, ettei putoa kyydistä!


Iloista ja aurinkoista pääsiäistä kaikille!

maanantai 25. maaliskuuta 2024

Farkkumekko

Koululla oli jaossa isot kasat farkkuja ja farkkukankaanpaloja, joita jokainen sai ottaa omaan käyttöönsä. Valitsin muutamia farkkuja ja kankaanpaloja sinisen eri sävyissä ja suunnittelin niistä liivimekon. Palat olivat niin pieniä, että mekon pituudeksi ne eivät riittäneet, joten tein helmaan kaupunkimaiseman "by night". 


Edessä olevan vetoketjun ratkoin farkkujen lahkeen saumasta. Mekon sivuun lisäsin pidemmän vetoketjun pukemisen helpottamiseksi.


Mekon takana jatkuu sama kaupunkikuvio ja lisäsin taakse vielä täysikuun mollottamaan taivaalle.


Kankaanpaloja jäi paljon jäljelle, joten niistä riittää materiaalia vielä moneen muuhunkin mukavaan työhön!  

keskiviikko 13. maaliskuuta 2024

Perushame ja kesäinen juhlapaita

Koulussa on perehdytty perushameen ompelemiseen. Aloitimme ottamalla pariin otteeseen tarkat mitat toisistamme. Mittojen perusteella muokkasimme perushameen kaavan omille muodoillemme sopivaksi. Päätin tehdä moneen tilaisuuteen sopivan mustan polvipituisen hameen. Hame on vuoritettu, siinä on halkio ja vetoketju takana. Kaavan ja materiaalit saimme koululta.

Välikäsityöksi ajattelin ottaa käsittelyyn Eurokankaan palalaarista ostamani ohuen kesäisen puserokankaan. Tämä työ osoittautuikin todella haastavaksi. Kankaalla tuntui olevan ihan oma tahto, joten ompelu vei rutkasti enemmän aikaa, kuin oletin. Kankaan rispaantuvuus oli ihan omaa luokkaansa. Päätin ommella pussisaumat, jotta pusero kestäisi käyttöä paremmin ja saumoista tulisi siistit.


Eniten harmia aiheutti ohuiden hihansuunauhojen ompelu. Ohjeen mukaan nauhat olisi pitänyt ommella tuppiloksi ja kääntää sitten oikein päin. Nauhat olivat todella ohuet ja 70 cm pitkät, joten tuppilon kääntö ei mitenkään tästä kankaasta onnistunut. Niinpä taittelin, harsin ja ompelin nauhat päältä päin. Nyt olen niihin tyytyväinen.


Puseron kaava on Ottobre -lehden numerosta 5/2019. Erityisesti tykkään jännän mallisista  3/4 pituisista hihoista, joissa on tilaa kyynärpäälle, eli hiha on edestä lyhyempi. Tämän ohuen ihanuuden laitan kaappiin odottamaan ensi kesän juhlia.

perjantai 8. maaliskuuta 2024

Paljasjalkakengät

Taito EP:llä oli tarjolla tänä keväänä paljasjalkakenkäkurssi. Sinne teki mieleni, mutta kurssilla oli vain 10 paikkaa, enkä mahtunut mukaan. Niinpä päätin ottaa itse selvää kenkien valmistuksesta. 

Ensimmäinen pari tuli valmiiksi tällä viikolla. Materiaaleina käytin jälleen serkkuni lahjoittamia kangasmallipaloja. Kengän kaavan suunnittelin itse. Pohjaan ostin suutarilta 4 mm paksua kumipohjaa. Nauhat ja nauhojen sirkkarenkaat ostin koululta.



Kengät ovat miellyttävät ja pehmeät jalassa, kuten kuuluukin. Koko on tismalleen sopiva. Käytän näitä nyt aluksi sisäkenkinä ja katson miten ne kestävät käyttöä. Seuraaviin kenkiin valitsen pohjaosaan mustan kankaan, koska vaalea kangas näkyy jonkin verran liimatun kumipohjan vierestä. 


Kumipohjan liimaus olikin aikamoinen projekti. Ostin sitä varten kontaktiliimaa, joka haisi aivan hirveältä. Lisäksi liimaus oli pelottavaa, koska liima nappasi kiinni välittömästi. Onneksi pohjat osuivat kertaheitolla oikeaan kohtaan, koska mitään siirtämisen mahdollisuutta ei olisi ollutkaan. Tästä viisastuneena seuraavalla kerralla liimaan pohjat ulkona ja leikkaan kumipohjat hitusen verran liian suureksi. Liiat reunat on helppo jälkikäteen leikata pois.

Loppujen lopuksi paljasjalkakenkien valmistus ei eroa kovinkaan paljon aiemmin valmistamistani tallukkaista. Toki näistä halusin enemmän "oikeiden" kenkien näköiset. Näiden valmistamiseen ei tarvita lestejä, kuten tallukkaita tehdessä. Käytin omistamiani lestejä nyt ainoastaan liimausvaiheessa tukena kengän sisällä. Ilmankin olisi pärjännyt.




tiistai 27. helmikuuta 2024

Uusi kauluri

Tein vuosi sitten Kangaskorjaamolla-blogin ohjeen mukaan hyvänmallisen kaulurin. Käyttämäni lanka piti olla kutittamatonta, mutta kuinkas kävikään. Kaulani iho ei kestänyt ollenkaan Dropsin Baby Alpaca Silk -lankaa, joten kauluri jäi käyttämättä. 

Päätin siis yrittää uudelleen. Tällä kertaa lankana on tumman harmaa Dropsin Baby Merino. Tätä kauluria olen muutamia kertoja jo käyttänyt. Nyt ei kutita!



sunnuntai 11. helmikuuta 2024

Nuuskamuikkusen paita

Koululta oli tilattu penkkaripäiväksi Nuuskamuikkusen paita, jonka sain tehtäväkseni. Asiakas oli yli 190 senttinen henkilö, jonka mittojen mukaan etsin muokattavaksi 56 numeroisen yläosan kaavan. Paidan alle oli tarkoitus mahtua talvivaatteita sään mukaan. Asiakas halusi paidan olevan ruskea, vaikka itse olin luullut Nuuskamuikkusella olevan vihreän asun. Hieman googletettuani tajusin, että Nuuskamuikkusella on kaksi eriväristä paitaa, joskus vihreä ja joskus ruskea. Kangas löytyi pakalta kirpparilta.


Levensin valitsemaani kaavaa alaosasta A-linjaiseksi. Upotin molempiin sivuihin taskut ja eteen yhden paikkataskun. Nuuskamuikkusen hatun asiakas oli tilannut muualta.

--------

Ostin itselleni kirpparilta Puuvillatehtaan täyspitkän yöpaidan. En koskaan käytä täyspitkiä, koska ne kiertyvät jalkojen ympärille epämiellyttävästi. Niinpä katkaisin paidan paitulimittaiseksi, joten helmasta jäi puoli metriä kivaa kangasta tähteeksi. En malttanut sitä poiskaan heittää, joten ompelin palasta tyttärelle topin.


Kaavaa ei tähän tarvittu, mutta mittasin hänen käyttämäänsä vanhaa toppia sen verran, että sain topista oikean kokoisen.

Ostamani yöpaidan niskassa olevassa tuotelapussa luki "Puuvillatehdas, Tampere". Iloitsin ensin, että löysin kotimaisen tuotteen, mutta sivusauman lapussa olikin "Made in Portugal". Näinhän se on, ettei Suomessa tehdä enää oikein mitään, mutta silti koin itseni petetyksi. Miksi ihmeessä näkyvällä paikalla olevassa lapussa lukee Tampere, vaikka se ei pidä paikkaansa...

maanantai 22. tammikuuta 2024

Näytelmäpuvustusta

Koulussa alkoi viime vuoden puolella projektityöjakso. Saimme mielenkiintoiseksi tehtäväksi puvustaa lukioteatterin "Juhannusyön uni" -näytelmän 17 näyttelijää. Minulle osui tehtäväksi asut kolmelle roolihenkilölle sekä koristukset kolmen muun näyttelijän asuihin. Asujen suunnittelussa sai käyttää runsaasti mielikuvitustaan, koska asuista oli ohjaajan taholta annettu hyvin vähän määräyksiä.

Ensimmäiseksi otin käsittelyyn Hermian asun, jonka tuli olla punainen kreikkalaistyylinen mekko. Aloitin suunnittelemalla asuun kreikkalaistyylistä ornamenttia, eli ompelin aluksi kullanväriseen kankaaseen punaisesta nauhasta asun koristukset. Hihattoman mekon lisäksi tein erillisen boleron, sekä olkavarsiin kuvassa näkyvät koristeet. 


Seuraavaksi keskityin Theseuksen, Ateenan herttuan, asuun. Sen tuli olla toogamainen vaate, väreinä violetti ja valkoinen. Tähän asuun valmistin myös herttuan arvokkuuteen sopivan kullanvärisen pannan.


Kolmas kokonainen asu tuli Sukkula-nimiselle kutojalle. Tähän valmistin harmaan hameen, esiliinan ja yksinkertaisen paidan.


Näytelmässä oli myös useampi keiju, joiden puvustus osui muille opiskelijoille, mutta kolmelle keijulle valmistin asuihin sopivat koristeet. Hämäräkeijulle tein olkavarteen kiinnitettävän yöperhosen.


Herneenkukkakeijulle valmistin herneenkukan, joka kiinnitettiin vihreällä nauhalla keijun asuun.


Sinapinsiemenkeijulle tein siemenkoristeen.


Näiden lisäksi tein vielä yhdelle näyttelijälle peruspaidan.


Tämä projektimme huipentui viime perjantaina, kun saimme mennä nauttimaan upeasta näytelmästä ja yllätykseksemme myös meidät puvustajat kukitettiin tilaisuuden päätteeksi.