Ihana Arabian Aurinkoruusu -lautanen löytyi viime viikonlopun kirppiskierroksella. Lautasella on reippaasti kokoa, halkaisija on peräti 31,5 cm. Kuvion on suunnitellut Hilkka-Liisa Ahola. Tämä katseenvangitsija oli ihan pakko saada!
Löysin myös täydennystä Jesperi -lasisarjaani. Tämän kokoista lautasta en ole aiemmin tiennyt sarjassa olevankaan. Paria pienempää kokoa kyllä löytyy. Tämän halkaisija on 21,5 cm. Se on sopivan kokoinen esim. Daim-kakulle, jolle moni muu tarjoilulautanen on liian suuri.
Kirppikseltä löytyi myös alapainoinen värttinä. En ole koskaan kehrännyt lankaa värttinällä, mutta asia kiinnostaa niin paljon, että ostin värttinän ja hain saman tien kirjastosta Tuulia Salmelan kirjan Kehrääjän käsikirja. Kirja on ollut minulla aiemminkin lainassa, mutta en silloin päässyt asiassa eteenpäin, kun en värttinää omistanut. Ehkä parin viikon päästä alkavalla kesälomalla yritän saada lankaa aikaan ihan itse kehräämällä!
perjantai 20. kesäkuuta 2014
sunnuntai 15. kesäkuuta 2014
Dreambird
Sain vihdoin valmiiksi Unelmalintuhuivini! Olen tehnyt tätä huivia huhtikuun loppupuolelta saakka, sulka sulalta, pikkuhiljaa. Dreambird on ensimmäinen maksullinen malli, jonka olen hankkinut Ravelrystä. Ja myös ensimmäinen malli, jonka olen neulonut englanniksi! Neulesanasto oli ensin opeteltava sanakirjan kanssa, mutta muutaman sulan jälkeen pystyin jo jatkamaan neuletta pelkän kaaviokuvan perusteella ja se helpotti tilannetta kovasti!
Langat tähän huiviin hankin ihanasta Titityy -lankakaupasta Jyväskylästä. Pohjalankana on musta Isager Alpaca 2 ja sulkalankoina Zauberball -langasta värit 2083 ja 2134. Suurin haaste tässä huivissa oli se, että lähes jokainen kierros on lyhennetty, eli silmukat oli laskettava. Silmukkamerkkien käyttöä yritin aluksi, mutta koin ne lähinnä työtä hankaloittaviksi, en helpottaviksi. Sulkalankojen värit liukuvat mukavasti sävystä toiseen. Vaihdoin sini- ja vihreäsävyisen kerän aina kolmen sulan jälkeen. Huivin lopullinen pituus on noin 160 cm. Suuritöinen huivi, mutta olen lopputulokseen todella tyytyväinen!
Olen tehnyt tällä viikolla elämäni ensimmäisen voileipäkakun! Ohje löytyi K-kaupan Ruoka Pirkka -lehdestä 2/2014. Broilerivoileipäkakun ohje on Kääpiölinnan köökissä -blogia pitävän Anun ideoima. Meillä vieraat kehuivat kakun maasta taivaaseen, joten taidanpa tehdä samalla ohjeella toistekin!
Langat tähän huiviin hankin ihanasta Titityy -lankakaupasta Jyväskylästä. Pohjalankana on musta Isager Alpaca 2 ja sulkalankoina Zauberball -langasta värit 2083 ja 2134. Suurin haaste tässä huivissa oli se, että lähes jokainen kierros on lyhennetty, eli silmukat oli laskettava. Silmukkamerkkien käyttöä yritin aluksi, mutta koin ne lähinnä työtä hankaloittaviksi, en helpottaviksi. Sulkalankojen värit liukuvat mukavasti sävystä toiseen. Vaihdoin sini- ja vihreäsävyisen kerän aina kolmen sulan jälkeen. Huivin lopullinen pituus on noin 160 cm. Suuritöinen huivi, mutta olen lopputulokseen todella tyytyväinen!
Olen tehnyt tällä viikolla elämäni ensimmäisen voileipäkakun! Ohje löytyi K-kaupan Ruoka Pirkka -lehdestä 2/2014. Broilerivoileipäkakun ohje on Kääpiölinnan köökissä -blogia pitävän Anun ideoima. Meillä vieraat kehuivat kakun maasta taivaaseen, joten taidanpa tehdä samalla ohjeella toistekin!
sunnuntai 8. kesäkuuta 2014
Turkoosia
Kauan sitten tekemästäni tunikasta on tullut lempparivaatteeni. Se on mukava, joustava ja moneen menoon sopiva. Olen pitänyt sitä niin paljon, että tuttavani epäili, ettei minulla taida muita vaatteita ollakaan! :) Kommentista (hieman) järkyttyneenä tekaisin uuden kevyen kesätunikan.
Vaikka kangas ja väri ovat mieleisiä, vasta käytössä selviää, tuleeko tästä seuraava lempivaatteeni!
Näin jossain mainoksessa mansikanviipalointikoneen. Hyvänen aika! Eikö mansikoita viipaloidakaan veitsellä? Koska mainoksen kone näytti samalta kuin kananmunanviipalointihärveli, niin ajattelin koittaa, voisiko sitä käyttää mansikoillekin. Toimii! Miten en ollut tätä itse keksinyt? :)
Vaikka kangas ja väri ovat mieleisiä, vasta käytössä selviää, tuleeko tästä seuraava lempivaatteeni!
Näin jossain mainoksessa mansikanviipalointikoneen. Hyvänen aika! Eikö mansikoita viipaloidakaan veitsellä? Koska mainoksen kone näytti samalta kuin kananmunanviipalointihärveli, niin ajattelin koittaa, voisiko sitä käyttää mansikoillekin. Toimii! Miten en ollut tätä itse keksinyt? :)
Vaikka mansikat ovat vielä ulkolaisia, olen saanut oman puutarhan satoa säilöttyä jo jonkin verran. Talven varalle on pakastimeen sujahtanut ensimmäiset satsit ruohosipulia ja raparperia. Lämmin ja kostea ilma kasvattaa taas kaikkea puutarhassa ihan uskomatonta vauhtia!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)