Paita rättisitikkaharrastajalle

Asiakas oli tuonut koululle vekkulin rättisitikkakankaan, josta hän halusi itselleen kauluspaidan. Sain tämän mukavan työn tehtäväkseni viime vuoden loppupuolella. Löysin isolle miehelle sopivan paidan kaavan Suuri Käsityö -lehdestä.

Hetken mietin ompelevani paitaan vuorotellen sinisiä ja punaisia nappeja, mutta päädyin sinisiin. Myös kaikki tikkaukset tein paitaan sinisellä.

En itse tavannut asiakasta, mutta toivon, että hän on tyytyväinen paitaan ja saa ylpeänä mennä rättisitikkaharrastajien kokoontumisajoihin tämä paita päällään! 

🚗🚗🚗🚗🚗🚗

Oma tunikavarastoni lisääntyy hieman liiankin nopeasti. Olen ihastellut Kaisa Turtiaisen värikkäitä kankaita ja kun Made in Uppa -kaupassa oli muuttomyynti ja kangasta myytiin puoleen hintaan, niin pakkohan sitä oli ostaa. Tähän tunikaan oli tarkoitus tulla eteen taskut, mutta en malttanutkaan niitä ommella, ettei kankaan kaunis kuvio turmellu.

Kangasta jäi tästä työstä sen verran jäljelle, että sain siitä vielä 122 cm kokoisen lapsen paidan, kun yhdistin siihen farkkukankaan paloja taakse ja raglanhihoihin. Tämä kaava on Ottobre -lehdestä 4/2008.

Viime vuonna Vallilan verhokankaasta tekemäni farkkutakista jäi myös kangasta jäljelle. Poishan en mitään heitä, joten loppupaloista ompelin pari tarpeellista kauppakassia.

Neulominen on jäänyt nyt vähän vähemmälle, kun ompeluhommat vievät kaiken ajan, mutta yhdet sukat olen saanut aikaan vuodenvaihteen tienoilla. Mies sai sukat vasta uudenvuodenlahjaksi, kun eivät ehtineet pukinkonttiin!

Kotitekoista viiliä

Olipa hauska katsoa viimeisintä Strömsö-jaksoa viikonloppuna. Jaksossa tehtiin kotitekoista viiliä. Olin luullut, että viilin teko kotona on ihan mennyttä aikaa, mutta kiva oli huomata, että ei olekaan. Meillä tehdään viiliä silloin tällöin, viime aikoina melko useinkin. Viilin tekeminen on halpaa ja helppoa.

Tarvitset vain yhden purkin kaupan viiliä, sekä yhden litran maitoa. Se ainoa viilipurkki jaetaan kuuteen jälkiruoka-astiaan ja päälle kaadetaan maitoa. Pieni sekoitus ja lautanen kanneksi. Astiat jätetään huoneenlämpöön noin vuorokaudeksi, joskus yön ylikin riittää. Kun viili on sakeutunut, sen voi syödä saman tien tai laittaa jäähtymään jääkaappiin, mikäli pitää enemmän kylmästä viilistä. Yksi viili ja yksi  maito kaupasta maksaa vain puolet kuuden viilin hinnasta. Kannattaa kokeilla!

Joulukiireiden lomassa valmistuivat yhdet miesten 42 -numeroiset sukat. Nämä menevät myyntiin jälleen hyvän asian puolesta.

Koulussa näytelmäprojektin vaatettaminen jatkuu, mutta tekemiäni esiintymisasuja voin esitellä vasta ensi vuoden puolella. Tämän vuoden koulupäivät alkavatkin olla nyt hyvin vähissä. Tänään kouluruokailussa saimme jo nauttia ihanista jouluruoista! Kivan syyslukukauden jälkeen onkin mukava rauhoittua tunnelmalliseen joulun viettoon.

Saumurin salat

Tällä viikolla on perehdytty koulussa saumurin saloihin. Langoitusta on harjoiteltu vetäisemällä kaikki saumurilangat reippaasti koneesta pois ja opettelemalla langoittamista aivan alusta alkaen. Siinäpä sitten suttautuu hetki jos toinenkin, eli kärsivällisyyttä tarvitaan. Kun langoittamisen jälkeen saa aikaan kauniin tikin, niin onhan se mukavaa!

Aloitimme saumuriompelun helpoista pipoista. Kierrätyksen hengessä saksimme paloiksi vanhoja t-paitoja ja ompelimme pipot niistä. Valmistin seitsemän eri kokoista pipoa.

Pipoista jatkoin liehuvahelmaiseen paitaan, jonka kaavan löysin Kotiliesi Käsityö -lehdestä nro 2/2020.

Yhdet villasukatkin olen saanut valmiiksi. Tämä malli on hieman muunneltuna Merja Ojanperän suunnittelema "Vaiettu rakkaus". Lanka on seiskaveikkaa. 

Mekkoja, sukkia ja pussukoita

Löysin mukavan näköisen villasukkamallin Lumi Karmitsan kirjasta "Muhkeat sukat". Tämän kauniin mallin nimi on Perhosvaikutus. Koulun ompelutöiden vastapainoksi on kiva kotioloissa käpertyä sohvannurkkaan neulomaan.

Petroolinväristä 7 -veljestä -lankaa kului hieman toista kerää. Kierretyt oikeat silmukat antavat kuviolle mukavaa twistiä! Nämä sukat löytyvät aikanaan jonkun kiltin henkilön joulupaketista.

Koulussa on tehty pikkutytön mekkoja oikein urakalla. Mekkojen tehtailussa sai harjoitella frillojen tekemistä ja monta muuta pientä yksityiskohtaa. Tein kolme mekkoa samalla mallilla. 

Löysin viime viikolla kirpparilta kivan kankaanpalan parilla eurolla, joten tekaisin vielä pari pulleaa topattua meikkipussia. Aikaisemmin tekemäni pussukat olen lahjoittanut ihanille neidoille, mutta nämä pidän ihan itselläni.

Koulun ensimmäinen syyslukukausi alkaa olla puolivälissä ja syysloma on alkamassa. Loman jälkeen koulupäivät pitenevät ja siirrymme näistä pienistä ompelutöistä vähän suurempiin. Syksy jatkuu silloin näytelmäprojektin puvustamisella. Mielenkiintoista siis luvassa!

Keramiikkakukkia

Käväisin kaupunkiin avatussa uudessa askartelukaupassa, joka on nimeltään Made in Uppa. Olipa mukava kokemus! Hankin sieltä pari pakettia askartelumassaa ja pullon lakkaa. Päätin laittaa kukkapenkissä kukkimaan nekin kohdat, joissa kukat eivät tällä hetkellä muuten kuki.

Tein laakeita maljamaisia kukkia, joiden pohjiin pistelin reiät, jottei niistä puutarhassa tule lintujen juoma-altaita, vaan sadevesi pääsee valumaan kukista läpi. Maalasin kukat akryylimaaleilla ja lakkasin ne, jotta kestäisivät ulkona kauemmin. Lakka oli mahdottoman hitaasti kuivuvaa! Lakkaus kuivui lopulta lähes viikon. En tiedä, laitoinko lakkaa liian paksun kerroksen, vai mitä tapahtui, mutta onneksi lopulta sain vietyä kukat puutarhaan.

Lakan kuivumista odotellessa valmistui muutamat lasten sukat tulevia lahjapaketteja varten.

 

Äitienpäiväsukat

Sain reippaasti etuajassa valmiiksi sukat, jotka annan äidilleni toukokuun toisena sunnuntaina.

Näin tällä mallilla tehdyt sukat muutama viikko sitten. Piti oikein ottaa sukat käteen ja katsoa tarkemmin neuletta. Se oli ihmeellisen yksinkertainen! Miten ihmeessä en ole nähnyt missään tätä helppoa ja hauskaa kuviota aikaisemmin!

Kuviossa on 6 kerrosta 2 o, 2 n, 4 kerrosta oikein, 6 kerrosta 2 n, 2 o, 4 kerrosta oikein, jne. Eipä helpompaa voisi olla! Todellinen telkkarinkatsomisneule! Tein sukat Lankavan Sulo-sukkalangasta. Väri on Pistaasi. Kuvassa sukat näyttävät harmaammilta, mutta väri on todellisuudessa kirkas ja pirteä vihreä.

Tein viime viikolla kulttuuriretken Vaasaan. Kävin Tikanojan taidekodissa katsomassa Kaarina Heikinheimon tekstiilitaidenäyttelyä. Hurmaannuin näyttelystä ikihyviksi! En olisi malttanut millään lähteä sieltä pois. Suosittelen, mikäli tiesi vie Vaasaan kesän mittaan. Näyttely on avoinna syyskuulle saakka. Välittömästi sieltä palattuani oli pakko ottaa virkkuukoukku käteen inspiraation huumassa!

Kevättä sukissa

Neuloin kevään kunniaksi Niina Laitisen "Olipa kerran" -nimiset sukat vaaleanvihreästä Seitsemän Veljestä -langasta.

Sukkamalli löytyi Rakkaat Villasukat -lehdestä, joka on ilmestynyt jo vuonna 2019. Tämä olikin ensimmäinen malli, jonka kyseisestä lehdestä innostuin neulomaan. 

Näihin sukkiin jouduin ostamaan toisenkin kerän lankaa, koska ensimmäinen kerä loppui juuri ennen kärkikavennusta. Toki oli tiedossakin, että malliin kuluu 105 grammaa lankaa. Taidan tekaista toiset sukat hitusen pienemmässä koossa ja yhtä kuviota lyhyemmällä varrella, niin saan langan käytettyä loppuun.

Uusi vuosi, vanhat kujeet

Alkuvuonna on puikoiltani tipahdellut edelleen pelkästään sukkia...

Näiden palmikkosukkien malli on Niina Laitisen "Hiljaa huokaa yö". Olen tehnyt tällä mallilla sukat viimeksi pari vuotta sitten. Silloin saaja kertoi sukan varren olevan hieman turhan tiukka. Olen itse samaa mieltä, että sukan täytyy sujahtaa sujuvasti jalkaan, enkä pidä siitä, että niitä joutuu jotenkin hankalasti kiskoa tai asetella paikoilleen. 

Niinpä muutin alkuperäistä ohjetta sukan varren osalta. Jätin palmikot kokonaan pois varren takapuolelta ja tein takaosaan joustinneuletta. Kaunis palmikko sukan etupuolella on mielestäni riittävä. Koska etuosan palmikot kaventavat vartta, laitoin vielä varteen muutaman lisäsilmukan. Nyt sukat ovat varmasti käyttäjäystävällisemmät! Nämä sukat jäävät odottelemaan maaliskuussa juhlivaa syntymäpäiväsankaria...

Myös yhdet perussukat näkivät päivänvalon tammikuulla. Nämä miesten "armeijanväriset" sukat menevät myyntiin hyvän asian puolesta.

Vuoden viimeisiä

Käväisimme syksyllä antiikkimessuilla pitkästä aikaa vilkaisemassa messujen tarjontaa. Tällä kertaa mukaamme lähti tummanpunainen Tiimalasi.

Tiimalasin on suunnitellut Nanny Still vuonna 1970 ja se on ollut tuotannossa vuosina 1971 - 1974.

Käsityörintamalla on joulukuulla ollut hiljaisempaa. Vain sukkia on valmistunut. Olen neulonut samaa mallia ja osittain myös samoin värein kuin aiemminkin. Tämä malli näyttää olevan suosittu, joten mitäpä sitä vaihtamaan...

Mukavaa vuodenvaihdetta ja innostavaa alkavaa uutta vuotta 2023!

Toiveiden toteuttamista

Olen lupautunut neulomaan sukkia hyväntekeväisyyteen. Toiveena oli perussukkia koossa 41 - 42. Muutamat olen ehtinyt saada valmiiksi.

Jokin aika sitten kävimme Pietarsaaressa syysretkellä ja tietenkin vierailimme myös paikallisessa kangaskaupassa. Tytär löysi mieluisan kankaan, josta toivoi unitunikaa. Luulenpa, että näiden tähtien alla unet maittavat todella makoisasti! Tämä tunika taitaa löytyä kuitenkin vasta pukinpussista...

Picot-solmuja

Suuri Käsityö -lehden maaliskuun numerossa oli mielenkiintoinen sukkaohje, jota päätin kokeilla. Näihin sukkiin silmukat luotiin kaksinkertaisella langalla niin, että alkuun syntyi hentoinen, lähes huomaamaton pompularivistö. Pompuloiden virallisempi nimi on picot-solmu. Lehdessä oli selkeä kuvallinen ohje asiasta. 

Mutta ei opiskelu siihen päättynyt. Myös tämän mallin tiimalasikantapää oli uusi tuttavuus, Lyhennetyt kerrokset muodostivat kantapään kuin huomaamatta. Ei hullumpi juttu ollenkaan!

Lankana jälleen Nalle-lanka ja näiden sukkien väristä tykkään tosi paljon!

Unisukat

Sain jokin aika sitten Novitan sukkaboxin, jonka mukana tuli pari kerää valkoista Nalle-lankaa ja yksi kerä Kajastusta. Boxin mukana tuli myös malli pitkiin kirjoneulesukkiin, joista totesin samantien, että upeat ovat, mutta ei minua varten. Niinpä päätin käyttää Nalle-langan muunlaisiin sukkiin.

Kivan palmikkosukkien mallin löysin Suuri Käsityö -lehden numerosta 11-12/2021. Mallin on suunnitellut Sari Nordlund. 

Tähän malliin tehtiin ranskalainen kantapää, jota en ole aiemmin tehnyt. Totesin sen olevan jopa mukavampi, kuin perinteinen tuttu kantapäämalli, joten varmasti tulee käyttöön vastaisuudessakin.  Sukkien viimeiset silmukat silmukoitiin yhteen. Olen muistaakseni vain kerran aiemmin tehnyt niin, joten en yhtään muistanut kuinka se tehdään. Onneksi Youtube auttaa aina!

10 vuotta

Huomasin juuri, että blogini on muutama viikko sitten täyttänyt täydet kymmenen vuotta! Hyvänen aika, kuinka aika menee nopeasti! Aivan kuin vasta eilen olisin miettinyt, uskallanko perustaa oman blogin. 

Selailin sieltä täältä vuosien varrella tekemiäni blogikirjoituksia ja monet mukavat muistot tulvahtivat mieleeni. Julkaisujen tahti on hieman hidastunut vuosien varrella, olin näköjään aiemmin ahkerampi. Nykyään tahtiin vaikuttaa sekin, että Aiku-näppi osaltani päättyi, joten valmiita käsitöitä ei synny niin paljon, kuin kässäkerhoaikoina. Kotosalla tulee tehtyä lähinnä sukkia, huiveja ja tunikoita, kun kässäkerhossa tehtiin laajasti erilaisia käsitöitä. Kaipaan sitä aikaa! Tarkoitukseni oli jatkaa TaitoEP:n muissa ryhmissä, mutta päätin laittaa edelle oman ja läheisten terveyden pandemian jyllätessä. En olisi voinut kuvitellakaan, että tilanne jatkuu näin pitkään. Odotan innolla tilanteen rauhoittumista, että pääsisin palaamaan jälleen mukavan harrastuksen pariin.

Kiitos Sinulle, että vierailet blogissani! Kiitos myös kaikille kommentteja kirjoittaneille! Mukavaa käsityövuotta ja paljon uusia ideoita jokaiselle! Jatketaan samaan malliin!

Pitsisukat

Oliivinvihreä Nalle-lanka houkutteli kokeilemaan Harmalaiset -nimistä pitsisukkamallia viime vuonna ilmestyneestä Parhaat villasukat-lehdestä. Nimi juontui harmaasta langasta, jolla lehden mallisukat oli neulottu. Mallin on suunnitellut Jaana Inkiläinen.

Malli oli mukava neuloa ja pitsikuvio oli järkeenkäypä. Toki kuviokaaviota jouduin silti seuraamaan koko ajan, en vain oppinut sitä koko aikana ulkoa. Näistäkin sukista lyhensin vartta yhden kuvion verran. Näyttää siltä, että sukkamalleissa on nykyään lähes aina varret puolisääreen. Sen vuoksi 100 gramman kerä ei ihan riitä ja joutuisi muutaman metrin vuoksi ostamaan samaa lankaa kaksi kerää. En innostu sellaisesta. Yksi kerä pitää perussukkiin riittää!  

Otetaan mitä on

 Yksi kerä punaista 7 Veljestä -lankaa, 3,5 numeron puikot, kiva malli ja hetki aikaa. Muuta ei tarvita.

Viime vuonna ilmestyneestä Parhaat Villasukat -lehdestä löytyi tämä kaunis palmikkomalli, jonka on suunnitellut Niina Laitinen. Mallin nimi on "Hiljaa huokaa yö", mitä se ikinä villasukan nimenä tarkoittaakaan... 

Ohjeen mukaan sukkiin piti kuluman lankaa 102 grammaa. Keräni oli 100 gramman painoinen, joten en uskaltanut ottaa riskiä, että lanka loppuisi juuri ennen viimeistä kärkikavennusta. Niinpä jätin varresta yhden palmikonpalan pois ja lanka riitti hyvin. Nämä sukat menevät joulupukin varastoon odottelemaan tulevaa joulua.

Talvikki-tossut

En ole kummoinen kuvioneuleiden tekijä. Itse asiassa olen täysin aloittelija. Uuden upean Novitan Arabia-malleja pursuavan sukkalehden selailu sai ihon melkein kananlihalle. Lehdessä oli monen monta ihanaa mallia, mutta ne olivat ihan liian haastavia taidoilleni.

Uskaltauduin siis tarttua helpoimpaan. En tehnyt mitään pitkävartista ja lumoavan monimutkaista mallia, vaan ihan perus tossukat.

Mallikuvio on Ronja Hakalehdon suunnittelema ja Raija Uosikkisen Talvikki-koristekuvion innoittama. Lankana on Novitan Nalle. Väritys poikkeaa lehden musta-valko-harmaasta mallista siksi, että mustaa ja punaista Nallea sattui kaapissa olemaan. Valkoistakin olisi löytynyt kukkien terälehtiin, jotka olisi pitänyt kirjoa jälkikäteen valmiiseen tossuun. En kuitenkaan onnistunut kirjomaan silmukoita jäljitellen niin siististi, kuin olisin halunnut, joten siinä kohtaa annoin itselleni periksi.

Tätä työtä tehdessäni opin luomaan silmukat Magic Cast On -menetelmällä, jota en ole ennen käyttänyt. Myös lankojen kiertyminen keskenään alkoi vähentyä, kun työ eteni. Ymmärsin nyt viimeistään sen, että sillä todellakin on väliä, että koko työn ajan pitää samaa väriä etusormella ja toista kauempana. Päällyspuolen kuviossa asiaa ei huomaa, mutta pohjan suorista pystyraidoista näkee selvästi, jos lankojen keskinäinen järjestys on hetkeksi vaihtunut.

Arabian malleista mielestäni kaunein on lehden kannessa oleva Pastoraali. Olen tykästynyt siihen jo kauan sitten ja mm. kerännyt Pastoraali-mukeja arkikäyttöön. Lisäksi omistan kaksi upeaa neliskulmaista Pastoraali-lautasta, jotka ovat alkuperäistä 1960 -luvun tuotantoa. Siihen neulemalliin en kuitenkaan uskalla tarttua, haaste on ihan liian hurja!

Ja sukilla jatketaan...

Lankakorin tyhjennys jatkuu edelleen. Päätin nyt tekaista ensimmäiset Jonsukat. Olen yleensä vähän karsastanut sukkia, joiden varret ovat joustamatonta kirjoneuletta. Vaikka sukat olisivat kivat jalassa, niiden jalkaan laittaminen on yleensä hankalaa. Teen siis mieluimmin joustavat varret sukkiini.

Näiden Jonsukkien neulominen oli todella mukavaa. Tiheiden värinvaihtojen johdosta tuntui, että sukat valmistuivat aivan hujauksessa! Olen tehnyt viime aikoina niin paljon sukkia ohuista sukkalangoista, että 7 veljestä tuntui nyt todella paksulta. Jonsukat ovat n. 4-5 vuotiaan kokoa.

Suurin piirtein saman ikäiselle ovat myös keltakirjavat sukat. Niissä lankana on Hot Socks print. Vaikka Jonsukat ovat paljon näyttävämmät, luulen keltaisten ohuiden sukkien käyttömukavuuden olevan kuitenkin parempi. 

Välipäivinä valmistunutta

 Nautin neljästä lomapäivästä joulun välipäivinä ja sain aikaan sukan päivässä.

Sukat ovat kolme ja kuusivuotiaan kokoa sukkalehden kokotaulukon mukaisesti. Toivottavasti koot pitävät paikkansa! Pieniä jalkoja ei nimittäin ollut lähistöllä, jotta olisi voinut sovittaa sukkia! Neule kyllä joustaa reippaasti, joten uskallan arvella, että sukat mahtuvat saajilleen.

Lankana käytin konepestävää Dropsin Fabel Print -lankaa. Väriraitoja en täsmännyt alkamaan samasta kohdasta, koska langan väriraportti oli melko pitkä ja jouduin murehtimaan langan riittävyyttä. Lopulta lankaa jäi jäljelle vain pienen pieni keränen, mutta onneksi se riitti!

Loppukesän tunnelmia

Kesä on kulunut vauhdilla, enkä ole paljoakaan kuluttanut aikaa käsitöiden parissa. Ainoastaan yhdet kesäisen ohuet villasukat olen saanut viime viikkoina valmiiksi.

Viime syksyn käsityömessujen kangasostoksista oli vielä yksi vihonviimeinen pala jäänyt kaapin pohjalle muhimaan. Syynä oli lähinnä se, että totesin jo aiemmin tämän kankaan olevan hieman liian ohutta ja turhankin laskeutuvaa. Tekaisin siitä kuitenkin yläosan, mutta luultavasti tämä tulee käyttöön vain yöasuksi. Kukkakuviotkin ovat aika oudot, mutta kankaan väri kyllä miellyttää kovasti.

Viime viikon perjantaina oli Kalevan Navetan upeassa Hugo-salissa vihdoin juhlatilaisuus, jossa jaettiin todistukset kuuden vuoden ahkeroinnista meille AIKU-näppiläisille. Lopputöiden esittelytilaisuus pidettiin jo keväällä pienellä porukalla, mutta juhlaa ei silloin uskallettu ajatellakaan. Hieman on haikea mieli, kun opinnot päättyivät, vaikka toki harrastusta voi jatkaa muulla tavoin.

Varmaan arvasitkin, että lopputyöni aihe oli tietenkin tallukkaat!

Junasukat aikuiselle

Purkissa värjäämäni lanka odotti hetken aikaa inspiraatiota. Lopulta löysin kivan mallin ja neuloin sukanvartta jonkin matkaa, kunnes tajusin jälleen kerran sen, että monivärinen lanka ja monimutkainen malli ovat huono yhdistelmä. Aikaa vievä työ menee hukkaan, kun kuviot hukkuvat kirjavaan pintaan.

Niinpä päätin käyttää tämän langan junasukkiin. En ole koskaan aiemmin tehnytkään aikuisen kokoisia junasukkia. Junasukissa ei ole mitään turhia krumeluureja, joten pääosassa on vain uniikki itsevärjätty Kirjopirkka-lanka. Lopputuloksena siis mukavat, ohuet, kenkiin mahtuvat villasukat!