Väriterapiaa

Lankakorissani on vuosia pyörinyt muutamia käsinvärjättyjä ihania lankoja, jotka olen useasti ottanut korista esiin, ihaillut ja miettinyt, mitä niistä tekisin. Joitain sävyjä oli vain yksi vyyhti, joitain enemmän. Upeudestaan huolimatta nämä langat eivät kuitenkaan koskaan ole päässeet puikoille. Nyt päätin kerätä kaikki saman vahvuiset langat yhteen ja upottaa ne huiviin.

Malli on nimeltään "Pelto" ja löysin sen Johanna Meriläisen kirjasta Virkatut huivit. Malli oli nopeatekoinen siinä käytettyjen venytettyjen silmukoiden vuoksi. Valmista tuli ihan huomaamatta.

Lisää väriloistoa löytyi käsityömessuilta:

Kaikki Näppi-koululaiset, sekä aikuiset, että lapset saivat valmistaa yhden onnittelukukan 30 vuotiaalle Näpille. Kukkia oli mahtavassa kukkameressä yli 300 kappaletta. Joukossa myös oma kierrätyshuovasta tekemäni kukka.

Ihana syksyn ruska on vielä hetken ilonamme. Nautitaan siitä täysin siemauksin!

Huppari

Ostin käsityömessuilta puolentoista metrin palan ihan mielettömän upeaa kangasta! Kangas on paksua, joustavaa ja mikä parasta: siinä on strelizioita! Lempikukkiani!

Löysin vanhasta Moda-lehdestä 6/2011 huppuhaalarin kaavan, jota muokkaamalla tein hupparin. Kangas on nurjalta puolelta valkoista, joten se vaati hupun vuoraamista mustalla trikoolla. Tein hupparista reilun kokoisen, joten sitä voi lämpimällä ilmalla pitää myös takkina.

Kangas on UnelmAnkin luomupuuvilla/elastaani. Kyseinen firma sijaitsee Saarijärvellä ja heidän nettikaupassaan näyttää olevan toinen toistaan hienompia kuoseja! Hupun ja helman nauha löytyi Minimanin löytölaarista ja sattui olemaan juuri kukkien väriin sopivaa. Tästä tuli heti lempparivaatteeni!

- - -

Näin lehdessä mainoksen Cleany-langasta ja Tokmannilla käydessäni ostin kokeeksi yhden kerän. Tiskirätiksi tästä ei ole, koska lanka ei vedä vettä yhtään, mutta likatahrojen hankaamiseen hyvinkin kokeilemisen arvoinen. Lanka on tosi karheaa, joten tiukkaankin istahtaneet tahrat lähtevät kevyellä hankauksella. Tämä on kevyempi vaihtoehto Pata-patalle!

Käytin hankausliinaan koko kerän, mutta puolet pienempikin olisi riittänyt.  Vyötteen takana on kiva sydämen ohje, jota kannattaa kokeilla.

Himmeliä ja perinnettä

Aloitimme syyskauden Kaarakassa himmeleillä. Himmelin materiaalin sai valita itse. Käväisin aiemmin alkusyksystä laittamassa mökkiä talviteloille ja keräsin sillä reissulla rannasta kasan kaislaa ja ajattelin käyttää sitä tähän työhön. Kaisloja peratessani totesin kuitenkin, että ne ovat liian likaisia, haperoita ja hyvin eri vahvuisia, joten tuikkasin koko kaislanipun takassa palamaan.

Koska jotain muuta materiaalia piti keksiä, suunnistin seuraavaksi äitini kirjahyllylle. Löysin hyllystä pienen kirjan vuodelta 1937. Kirja oli pappani oppikirja kanttorikoulusta: Äänenkäyttö puheessa ja laulussa. Leikkasin sivut irti kansista ja innostuin vähän väliä lukemaan sivuja sieltä täältä. Teksti oli ihanan vanhanaikaista ja kuvat kurkun anatomiasta karmaisevia. Pyörittelin sivut kudinpuikon ympärille ja liimasin reunasta kiinni kaksipuoleisella teipillä. Iso osa sivuista oli hauraita ja repeytyivät, vaikka yritin olla tosi tarkkana pyöritellessäni niitä. Sain kuitenkin ehjiä "pillejä" kasaan riittävästi.

Himmelistä tuli ISO, yli 110 cm pitkä. Käytin siihen kaikki ehjinä säilyneet sivut. Lisäsin vielä osien väleihin ja kulmiin muutamia helmiä kontrastiksi kellastuneelle paperille.

Otin jälleen vapaapäivän töistä käsityömessuja varten. Messuilla menikin reippaasti yli viisi tuntia, toki kahvitaukojen kera. Hankin muutamia kankaita ja lankoja, mutta tällä kertaa hyvin maltillisesti. Olen joka vuosi hankkinut jonkin strutsinnahka-, tai strutsinsulkatuotteen samalta myyjältä ja niin nytkin. Ostin uuden violetin strutsinnahkaisen lompakon. Nyt tuotteita on jo niin paljon, että ensi vuonna täytyy hankkia varmaan jo kokonainen strutsi tai edes muna!

Keväällä Kaarakassa tekemämme kirjontatyöt oli ripustettu esille messuille. Sieltä löytyi myös oma työni ikkunalapasineen.

Streliziat

Viikonloppuna oli Seinäjoella käsityömessut. Vietin siellä mukavan perjantaipäivän imien itseeni roppakaupalla ihanaa käsityön huumaa. Messut olivat aiempia vuosia laajemmat, kun Areenan B-halli oli nyt myös käytössä. Mitään kovin mullistavaa uutta ideaa en tällä kertaa messuilta saanut, mutta suuren määrän kankaita ja tarvikkeita kotiutin tälläkin kertaa.

Messuilla oli tänä vuonna kaksi käsityökilpailua. Osallistuin kilpailuun, jossa tuli suunnitella ja valmistaa seinätekstiili. Kilpailutyöni aiheeksi valitsin lempikukkani Strelitzian.

Streliziat tuovat mieleeni mukavat perheen kanssa tehdyt matkat ja etelän lämmön. Tähän työhön käytin kankaita, jotka työkaverini toi vuosia sitten Thaimaasta. Vain sinistä kiiltävää kangasta jouduin metsästämään. Viimein löysin SPR:n kirppikseltä satiinityynyliinan, jossa oli tarvittava sävy.

Tässä kaikki kilpailuun osallistuneet työt. Oma työni ei menestynyt, mutta oli mukava osallistua ja huomata, kuinka erilaisia seinätekstiilejä saatiin aikaan, kun materiaalia ja tekotapaa ei järjestäjien taholta rajattu mitenkään.

Voitto kotiin!

Osallistuin Green Craft -kilpailuun keväällä tekemälläni korikassilla. Kilpailun palkinnot jaettiin sunnuntaina käsityömessuilla ja hämmästyksekseni tuomaristo arvosti kassini korkeimmalle sijalle! Kilpailuun oli tullut toinen toistaan hienompia töitä, joten en todellakaan osannut odottaa menestystä!

Tuomaristo perusteli valintaansa seuraavasti:

"Voittajatyössä Green Craft -materiaalia on käsitelty teknisesti uudella ja tuoreella otteella, jossa tuttua trikookudetta käytetään täytteenä ja kierrätyshuopanauhaa pintamateriaalina. Keltaiset tehostelangat ja ristikkomainen rakenne erottuvat massasta ja antavat materiaalille kevyen vaikutelman.

Korikassi on osoitus siitä, miten taidokkaalla toteutuksella materiaalille luodaan uutta arvoa ja mielenkiintoa. Tuote on samaan aikaan leikkisä, taipuisa, ilmava ja jäntevä. Korikassin tekninen toteutus houkuttelee soveltamaan ideaa myös sisustustuotteisiin, kuten lampunvarjostimeksi tai koreiksi tehostelankaa tai muotoa varioimalla."

Olen onnellinen!

Messuostoksia

Olipa mukava taas viettää päivä Käsityömessuilla! Käsilaukun kanssa menin, mutta kassialmana tulin takaisin! Mukaan lähti vaatetuskankaita, lankoja, tilkkutyökankaita, poronnahkapaloja, vetoketjuja ja muita tarvikkeita. Niistä riittää taas joksikin aikaa tekemistä! Käsityölehdenkin tilasin messutarjouksesta, vaikka saatan sitä kyllä katua, mikäli vanhat merkit paikkansa pitää. Toivottavasti tulevan vuoden lehdissä on edes jotain sellaisia malleja, joita oikeasti tulee tehtyä.

Kiitos vielä Sirpalle ja Raijalle mukavasta messukahviseurasta!

PS. Luumupuu oli heittäytynyt todella sydämelliseksi!

Mikä raato!

"Virallinen" auringonkukan mittaus on nyt suoritettu: kukkani pötkähti kesän aikana huikeaan 3,50 metrin mittaan. Kukan siemenosan halkaisijaksi mittasin 41 cm. Ei ihan pieni sekään! Varren ympärysmitta oli 18,7 cm mitattuna n. metrin korkeudelta maasta. Näihin tuloksiin täytyy olla nyt tyytyväinen.

Tässä tämä raato! Vartta ei saanut poikki muulla kuin kunnon sahalla. Varsi lähtee kaatiskuormaan, mutta siemenosan säästän. En kyllä tiedä, säilyykö siemenissä jättigeenit ensi vuoteen, mutta aina kannattaa yrittää!

Kuten kerroin jo aiemmin, jättikurpitsoja en onnistunut tänä kesänä kasvattamaan. Syynähän oli se juhannusyön halla. Siihen saakka kaikki meni hyvin. Sen sijaan jättikaalista tuli aika muhkea, vaikkakin hieman etanoiden popsima! Lehdellä tulitikkuaski mittana.

Viikonloppuna käväisin käsityömessuilla. Mukaan lähti jälleen lankoja, askartelutarvikkeita ja paljon muuta mukavaa. Myös joululahjaideoita nappasin mukaan useampiakin. Jotenkin nämä messut olivat antoisimmat moniin vuosiin! Illalla ei meinannut uni tulla, kun oli ideoita pää täynnä! Niistä riittää ammennettavaa pitkäksi aikaa!

Messuostoksia

Vietin lähes koko perjantaipäivän käsityömessuilla. Mukaan lähti monia mukavia juttuja syksyn piristykseksi:

 

Lankoja, palakankaita, korttiaskartelutarvikkeita, työväline ontelonyörin tekoon, lumihiutalekoristeiden tekemispaketti ym.ym. Ja koska olen strutsifani, hankin strutsinsulista tehdyn pölyhuiskan sekä strutsin jalkanahasta tehdyn rannekorun. Se on tosi rock! En ole tajunnutkaan, että strutsin jalassa on lähes kalansuomuja muistuttavia kohtia! Kokeilin muuten jo pölyhuiskaa ja se oli tosi tehokas, ei myyjä turhaa kehunut!

Vielä pieni katsaus Kuisman tämänhetkiseen tunnelmaan:

Syyspimeällä se näyttää kyllä melko vihaiselta, mutta ehkä se vain esittää!

Messutunnelmaa

Käväisin tänään töiden jälkeen pikaisesti käsityömessuilla. Kaikkea ihanaa oli jälleen tarjolla!

Nämä Sedun opiskelijoiden värjäämät langat lähtivät ilman muuta mukaani. Tällaiset upeat värit antavat energiaa harmaaseen ja sateiseen syksyyn! Hankin myös joitain koru- ja korttitarvikkeita sekä nahkaa askarteluun. Käsityölehdenkin tilasin pitkästä aikaa. Huomenna messuilu jatkuu Suomen Kalligrafiayhdistys ry:n pöydän takana!