Huivi neulekoneella

Pari päivää sitten uutisissa kerrottiin, että neulekoneharrastus on jälleen muotia ja retroja koneita kaivetaan nyt vinteiltä ja sänkyjen alta uudelleen käyttöön. Kaarakassa neulekoneet ovat kyllä olleet käytössä ihan koko ajan. Itse en ole aiemmin neulekonekurssille osallistunut, mutta nyt saan oppia tämänkin taidon. Aloitimme ensin helpolla kolmiohuivilla, jota tehdessä tuli selväksi silmukoiden lisäykset ja kavennukset.

Huiviin kului neljä kerää turkkilaista teetee Rainbow Sock -lankaa ja koko huivin tekemiseen meni vain noin kaksi tuntia. Langanpäitä piti päätellä vähän ylimääräisiäkin, koska yksi keristä oli maanantaikappale ja siinä oli useampi solmu!  Argh!

Huivin jälkeen jatkamme vähän haastavammalla työllä. Yritän saada aikaan villatakin. Katsotaan kuinka käy!

Mukavaa viikonloppua! Nautitaan upeista lumisista maisemista!

Merenneitopeitto

Sukulaispirpanan 4 v synttäripäivän alla piipahdin Eurokankaan palalaarilla etsimässä sopivaa kangasta merenneitopeittoon. Löysinkin mukavan pehmeää vaaleanlilaa torkkupeittokangasta. En oikeasti tiennyt yhtään mitään merenneitopeitoista, mutta pienellä kyselykierroksella ja googlaamisella pääsin nopeasti jyvälle merenneitojen maailmasta.

Ompelin pyrstön sisään pienen pussin, johon saa pujotettua jalkaterät, jotta pyrstöä pystyy oikeasti liikuttelemaan rantakivellä (sohvalla) makoillessa. Pyrstön sisällä on nelinkertainen vanulevy, jonka ompelin käsin kiinni päällyskankaaseen. Peitto suippenee pyrstöä kohti, mutta on yläosastaan sen verran suuri, että sen alle mahtuu tarvittaessa päivätorkuille isompikin neito!

Kavaljeerin asusteet

Ystäväperheen tyttären vanhojentanssit lähestyvät. Neito oli tilannut upean puvun netistä ja lupauduin mielihyvin muokkaamaan puvun hänen mitoilleen sopivaksi. Puvussa oli alunperin laahus, joka olisi ollut tanssin pyörteissä vain tiellä, joten ensimmäiseksi saksin koko laahuksen pois. Yläosa vaati vain pientä kavennusta ja muuta fiksausta.

Puvun laahuksesta jäi sen verran kangasta, että sain ommeltua kavaljeerille rusetin ja taskuliinan.

En ollut aiemmin muistaakseni rusettia tehnyt, mutta onneksi rusetin mitat löytyivät helposti netistä. Ei tarvinnut ruveta arvailemaan palojen kokoa!

Mukavia tanssitreenejä ja ikimuistoista iltaa jokaiselle vanhojentansseihin tänä vuonna osallistuvalle! ❤

Vanhaa Arabiaa

Joulukuussa kävimme Päivölän antiikki- ja keräilytapahtumassa, jossa oli mahtava tarjonta mm. vanhaa Arabiaa ja kotimaista lasia. Teimme hankintoja pukinpussiin ja muutama ihana esine eksyi myös omaan kokoelmaan.

Omaksi iloksi ostin nämä upeat Arabian tarjoiluastiat. Esineiden suunnittelija on Anna-Liisa Vainio ja ne on valmistettu 1950-luvulla. En todellakaan ollut tällaisista haaveillut ja maksoinkin näistä reippaasti, mutta ihastuin näihin ensisilmäyksellä, enkä ole ostosta katunut!

Toinen löytö sen sijaan oli vuosien etsinnän tulos. Olen saanut kauan sitten anopilta yhden kauniin Valmu -kupin. Olen etsinyt sille lautasta tuloksetta. Olen nähnyt kahta erilaista Valmun aluslautasta, toinen on valkoinen ilman mitään kuviota ja toinen vaihtoehto on valkoinen, jossa on yksi kupin alle jäävä punainen kukka. Aluslautasta minulla ei edelleenkään ole, mutta nyt löysin pullalautasen. Kuvio on mielestäni Arabian kauneimpia. Kuvion on suunnitellut Esteri Tomula. Tästä setistä juon päiväkahvini niinä päivinä, kun satun olemaan yksin kotona!

Joulun alla tytär halusi valaa kynttilöitä. Olin hävittänyt kaikki kynttilänvalutarvikkeeni, kun tuskastuin omatekoisten kynttilöiden savuttamiseen. No, nyt ei auttanut muu, kuin ottaa huonoin kattila ja kerätä kynttilänpätkät. Aiemmin olin hankkinut sydänlankaa askarteluliikkeestä, mutta sitä ei ollut enää jäljellä, joten oli otettava puuvillalankaa ja letitettävä sydänlangat itse. Kuinka ollakaan, kynttilöistä tuli lähes savuttamattomia! Olisi kai pitänyt aina tehdä sydänlanka itse!

Kiva, kun pistäydyit Unelmaullakollani! Mukavaa alkanutta uutta vuotta!