perjantai 31. tammikuuta 2025

Kastemekko

Sain kunnian viipaloida 1990 -luvun alun hääpuvun asiakkaan lapsenlapsen kastemekkoa varten. Piirsin kaksi vaihtoehtoista mallia, joista asiakas valitsi itselleen mieluisemman. Otin puvun yläosaan 62 senttisen mekon kaavasta osviittaa, että sain puvun oikean kokoiseksi. Hääpuvussa oli runsaat koristelut sekä yläosassa, että helmassa, mutta käytin mekkoon vain helmaosan. Puku oli kellastunut ja siinä oli yli 30 vuotta vanhoja tahroja, joten työ alkoi kankaan pesulla. Onneksi liat lähtivät mekon helmasta lähes täysin.


Hääpuvun yläosasta ratkoin muutamia helmiä koristamaan puvun etumusta ja hihoja.


Puvusta tuli mielestäni ajaton ja hillitty. Vanha hääpuku sai näin arvoisensa jatkoajan uuden sukupolven juhla-asuna.



perjantai 24. tammikuuta 2025

Paita rättisitikkaharrastajalle

Asiakas oli tuonut koululle vekkulin rättisitikkakankaan, josta hän halusi itselleen kauluspaidan. Sain tämän mukavan työn tehtäväkseni viime vuoden loppupuolella. Löysin isolle miehelle sopivan paidan kaavan Suuri Käsityö -lehdestä.


Hetken mietin ompelevani paitaan vuorotellen sinisiä ja punaisia nappeja, mutta päädyin sinisiin. Myös kaikki tikkaukset tein paitaan sinisellä.


En itse tavannut asiakasta, mutta toivon, että hän on tyytyväinen paitaan ja saa ylpeänä mennä rättisitikkaharrastajien kokoontumisajoihin tämä paita päällään! 

🚗🚗🚗🚗🚗🚗

Oma tunikavarastoni lisääntyy hieman liiankin nopeasti. Olen ihastellut Kaisa Turtiaisen värikkäitä kankaita ja kun Made in Uppa -kaupassa oli muuttomyynti ja kangasta myytiin puoleen hintaan, niin pakkohan sitä oli ostaa. Tähän tunikaan oli tarkoitus tulla eteen taskut, mutta en malttanutkaan niitä ommella, ettei kankaan kaunis kuvio turmellu.


Kangasta jäi tästä työstä sen verran jäljelle, että sain siitä vielä 122 cm kokoisen lapsen paidan, kun yhdistin siihen farkkukankaan paloja taakse ja raglanhihoihin. Tämä kaava on Ottobre -lehdestä 4/2008.



Viime vuonna Vallilan verhokankaasta tekemäni farkkutakista jäi myös kangasta jäljelle. Poishan en mitään heitä, joten loppupaloista ompelin pari tarpeellista kauppakassia.


Neulominen on jäänyt nyt vähän vähemmälle, kun ompeluhommat vievät kaiken ajan, mutta yhdet sukat olen saanut aikaan vuodenvaihteen tienoilla. Mies sai sukat vasta uudenvuodenlahjaksi, kun eivät ehtineet pukinkonttiin!