Kepparin teossa vastusti oikeastaan vain pilkut, jotka eivät meinanneet kovasta yrityksestä huolimatta millään huopua kiinni. Jouduinkin huovuttamaan muutaman pilkun jälkikäteen neulahuovutuksella kiinni hepan kaulalle. Kepiksi maalasin askartelumaalilla vanhan keppijumppakeppini. Hepan harjaan käytin valmista fantti-lankaa. Oikeaan hevoseen en ikinä uskaltaisi koskea, mutta tällä voisin karauttaa pihamaata ympäri naapurien iloksi koska vain!
Ennen kolmiulotteisen työn tekemistä harjoittelimme tasohuovuttamista. Siinä aiheena oli maisema nähtynä ja tehtynä. Omassa maisemassani on rantakiviä, vesikuplia ja rantakasveja.
Tätä työtä ei kyllä kärsi katsoa läheltä. Tässäkin osa kuvioista kiivaasti yritti olla tarttumatta taustaan. Nyt ne ovat kiinni joten kuten. Tästä taitaa tulla pyllynalusta kylmälle penkille, joten saa kelvata näin. Kuuma vesi, saippua ja armoton hinkkaaminen ei ole yhdistelmä, josta kovasti pitäisin, joten kotioloissa en taida innostua huovuttamaan. Mutta keppari on mun lemppari!
Heppa on komea! Mökkisaaressa ratsastin tekemälläni kepparilla yhden koko illan. Tosin meillä oli naamiaiset ja olin ratsupoliisi. Märkähuovutus ei oikkein innostanut minuakaan, mutta ehkä voisin kokeilla joskus uudelleen.
VastaaPoista