Syysloman jälkeen koulussa oli vuorossa vuoritetun takin tai jakun valmistaminen. Päätin ommella itselleni lyhyen villakangastakin, koska sellainen minulta tällä hetkellä puuttuu. Kerron tästä takkiprojektista nyt hieman tarkemmin kuin yleensä, koska tämä blogikirjoitus on samalla osa "Osaamisesta ja tuotteesta viestiminen" -opintokokonaisuutta.
Löysin Eurokankaan palalaarista musta-harmaa -ruudullisen pehmeän villakankaan. Kankaassa olevan villan määrä ei ole tiedossani, koska palalaarin kankaissa ei ole tuotetietoja. Halusin takkiin ehdottomasti hupun. Huppu on mielestäni tärkeä ja lisää takin käyttömukavuutta roimasti. Sopiva hupputakin kaava löytyi Suuri Käsityö -lehden numerosta 8/2024. Tein kaavaan muutamia muutoksia. Poistin takaa turhan halkion ja jätin vyön takistani kokonaan pois.
Leikkuusuunnitelmaa ei tarvinnut kauaa miettiä. Kangasta oli riittävästi, joten kaavat mahtuivat ilman mitään tuskia kankaalle. Huomioin leikatessa ruudutuksen jatkumisen sekä pysty, että vaakasuunnassa ja vuorikangasta leikatessa huomioin tarvittavat liikkumavarat.
Valitsemani villakangas oli melko ohutta. Halusin takistani lämpimän, joten valitsin vuorikankaaksi tikkikankaan. Sopivan värinen kangas löytyi Rustasta. Tämän kangas oli oikeasti tarkoitettu päiväpeitoksi, mutta sehän ei tahtia haitannut! Nappeja on kertynyt omiin varastoihini runsaasti, joten näistä neljästä vaihtoehdosta valitsin sopivimmaksi kuvassa vasemmalla olevat hieman harmahtavan mustat napit.
Tarvittavat tukikankaat löytyivät koululta. Takin alavarat ja miehustakappaleiden yläosat tuettiin tukikankaalla. Huppuun leikkasin kaksinkertaisen villakankaan, eli siihen ei vuorikangasta tarvittu.
Jotta takki sujahtaisi sujuvasti päälle, lisäsin takin hihoihin liukkaampaa vuorikangasta kyynärpäästä ranteeseen saakka.
Villakankaan ja vuorikankaan yhdistämisen yhteydessä jätin osan toisen hihan saumasta ompelematta. Tämän ansiosta sain takin käännettyä oikein päin. Hihan aukko ommeltiin kiinni takin kääntämisen jälkeen.
Takki on valmiina melko painava ja vaatii hyvin kiinnitetyn ripustuslenkin. Ompelin lenkin takin niskaan nauhasta ja villakankaan palasta.
Lopuksi tein takkiin napinlävet koulun hurjalla koneella. Tämä kone on pelottavan nopea ja tehokas!
Napinreikien avaamista varten on olemassa ihan tähän asiaan suunnitellut näpinläpisakset. En ollut tällaisista ennen kuullutkaan.
Siististi niillä saikin reiät avattua.
Villakangastakin yleisenä hoito-ohjeena on tuuletus ja irtolikojen poisto harjaamalla vaateharjalla. Jos harjaus ei riitä, voi yksittäisiä tahroja poistaa hellävaraisesti esim. marseille -saippualla. Nyppyyntynyttä kangasta voi tarvittaessa höyryttää ja silittää. Villakangastakin pesukin on mahdollista, kun käyttää villapesuohjelmaa ja villalle tarkoitettua pesuainetta. Vaihtoehtoisesti takin voi viedä pesulaan. Kesän ajan villakangastakki uinuu pukupussissa odottamassa seuraavaa talvikautta.
Takki valmistui ja olen siihen tosi tyytyväinen. Takista tuli ajaton, lämmin ja moneen tilanteeseen soveltuva. Takin materiaalikustannukset olivat yhteensä 61 euroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti