Tiskikukkia

Löysin hauskan tiskirätin ohjeen Tintin luomukset -blogista. Yhdestä 100 gramman Puro Batik -kerästä tuli kolme rättiä.

Kukan muoto syntyi lyhennetyin kerroksin. Ohje oli tosi selkeä. Tein kukkiin vielä ripustuslenkin, josta ne voi laittaa kuivumaan.

Ehdin jo kokeilla rättiä käytössä ja yllättävän hyvin toimi, vaikka epäilin tämän langan imukykyä!

Vino huivi

Kuluneen viikon illat ovat kuluneet mukavasti tämän Moda -lehdessä 4/2011 olleen tosi mielenkiintoisen huivimallin parissa:

Novitan Polku -langan väri on nimeltään "mustajuuri" ja huivin koko on n. 140 cm x 60 cm.

Muotonsa ansiosta huivi asettuu mukavasti kaulan ympärille ja se on myös ihanan kevyt. Lankaa kului vain 66 grammaa. Malli oli niin mukava neuloa, että ostin saman tien langat toiseenkin huiviin!

Lampun uusi asu

Olohuoneen jalkalampun varjostin oli jo parhaat päivänsä nähnyt, kellastunut ja kulahtanut. Tänään lampulle valmistui uusi asu Lappajärven värjäämön valkoisesta paperinarusta. Tähän 45 cm korkeaan varjostimeen riitti yksi vyyhti.

Neule on ainaoikein -neuletta. Mallitilkun teko ennen tätä työtä oli välttämätöntä, jotta sain tuubiin heti oikean silmukkamäärän. Lamppu uudistui näin helposti ja nopeasti! 

Tanssin pyörteissä

Sain kuulla toiveen, että esittelisin täällä blogissa myös tekemiäni tanssipukuja. Toiveen toteuttaminen on aika hankalaa, koska puvuista enää muutama on tallessa. Olen tehnyt pukuja muistini mukaan tusinan verran, ehkä ylikin, ja suurin osa niistä on päätynyt uusien pienten tanssijoiden käyttöön. Kaapista löytyi vielä neljä pukua:

Tämän vakiopuvun tekoon käytin aikaa viikkotolkulla. Näimme vastaavan tyylisen puvun jossain tanssikisoissa ja tein tämän valokuvan perusteella. Varsinkin yläosan kirjailut olivat haastavat, kuvassa näkyvien koristelujen lisäksi yläosa sisältää satoja mustia paljetteja.

Sitten muutama lattaripuku:



Tämän puvun erikoisuutena ovat eteen ommellut mustat helmet, jotka ehkä hieman näkyvät sivukuvassa. Helmien ompelu on hyvä tapa saada ne pysymään paikallaan tanssiessa.

 Ja sama takaa:

Tässä puvussa pienen pieniä aniliininpunaisia siemenhelmiä on käytetty koristamaan puvun yläosan aukkokohtia ja puvun helmaa. (Kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla kuvaa.)

Viimeisin tekemäni lattaripuku on hieman eri tyyppinen. Kirjavan kankaan sävyjä on korostettu vihreillä strasseilla.

Tässä kuva myös takaa:

Tässä siis kaikki, jotka sain vielä kuvattua. Kaikki puvut on tehty ilman kaavoja ja alkuperäiset ideat ovat muuttuneet ja jalostuneet valmiiksi puvuiksi siinä ompelun lomassa. Vanhemmat jo myydyt puvut ovat ajalta, jolloin en omistanut digikameraa, joten niistä on vain joitain tanssin pyörteissä otettuja paperikuvia jäljellä. Mukava huomata näin jälkeenpäin, että varsinkin kaikki tekemäni E- ja D-luokan puvut ovat löytäneet uudet omistajansa. Toivottavasti hekin laittavat puvut kiertoon, että mahdollisimman moni saisi kokea niissä tanssin riemun!

Vielä kerran kynttilöitä

Kevät on tulossa ja kynttilät alkavat tuntua jo liian talvisilta. Niinpä valoin vielä kerran talven mittaan  kertyneet pätkät uusiksi kynttilöiksi.

Näin ne vievät huomattavasti vähemmän tilaa kaapissa. Käytin näihin kaikki pienetkin jämät, joten värit sekoittuivat melko railakkaasti. Mitä useampi väri, sitä sameampi lopputulos, mutta toisaalta eipä mennyt haaskeelle yhtään! 

Kirppislöytöjä

Viimeisenä lomapäivänä lähdin kirppiskierrokselle. Ja mitä löysinkään! Kaksi ihanaa Pomonapurkkia ja vielä ihan kohtuuhintaan!

Korkeampia mansikkapurkkeja minulla on nyt kaksi. Matalampaa en ennestään omistanutkaan tällä kuviolla. Näiden purkkien pohjaleimassa ei ole tarkkaa valmistusvuotta ja -kuukautta, mutta nämä ovat 1970 -luvun alusta.

Tässä vielä muutamia muita aikaisemmin kirpparilta hankkimiani esineitä:

Saara Hopean Näppyläkulho on mielestäni tosi ihana! Harvemmin kirppiksillä tulee vastaan muita kuin näitä kirkkaita, mutta haaveissani ovat kyllä muunkin väriset kulhot. Koko on juuri sopiva pienen perheen salaatti- tai kiisselikulhoksi.

1950 -luvun astiat ovat kauniita ja herkkiä. Kuten esimerkiksi nämä tarjoilulautaset:

Näitä näkyy silloin tällöin kirppiksillä, mutta yleensä ohut lasi on vuosien mittaan kolahtanut rikki jostain reunasta. Olen onnistunut löytämään nämä kaksi täydellistä lautasta, joissa kummassakaan ei ole mitään ajan patinaa. Näitä on käsiteltävä kuin kukkaa kämmenellä!

Sitten vielä löytö, jonka kohdalla hihkuin riemusta:

Tämä kaksilokeroinen lasiastia on jo itsessään hieno, mutta hihkuntaa aiheutti lähinnä aluslautanen, joka selvästi kuuluu settiin (siinä on juuri sopiva kolo astialle). Tätä veikkaisin ulkolaiseksi. Lautanen on uushopeaa (leima PRIMA N.S.), siis ei arvokasta, mutta tykkään tästä! 

Tiskirättejä ja jääruusu

Novitan Bambulanka oli aikanaan ehdottomasti parasta tiskirättilankaa. Sen valmistus kuitenkin lopetettiin viime vuonna. Harmitti, etten huomannut hamstrata sitä muutamaa kerää! Kokeilin nyt Hjertegarnin Blend bamboo -lankaa, jossa on bambua 70 %. Toivottavasti tämän langan ominaisuudet osoittautuvat yhtä hyviksi.

Kuviomallit näihin rätteihin löysin nostalgisesta vuonna 1977 painetusta Kauneimmat käsityöt -kirjasta.

Kyseisen kirjan kaikki vaatemallit ovat ihanan retroja, mutta kuviomallithan eivät vanhene edes 35 vuodessa!

Maanantaiaamuna olikin yllättäen reippaasti pakkasta. Viikon vanha ruusu sai vielä hetken lisäaikaa, kun jäädytin sen maitopurkissa.

Virkkuukoukku ja pätkä matonkudetta

Viime kesän mattoprojektista jäi yli yksi kerä valkoista trikookudetta. Ajattelin ensin, ettei niin pienestä kerästä riitä mihinkään, mutta...

...onneksi kuitenkin kokeilin. Sain tehtyä siitä matalan korin, joka sopii mukavasti aiemmin virkkaamani maton pariksi.

Kortteja ja kirjansidontaa

Vietin tänään mukavan illan kansalaisopistolla. Teimme kolmen tunnin ajan innokkaasti kortteja ja erilaisia pieniä kirjoja. Tekstaamaan en tällä kertaa ehtinyt yhtään.

Näissä korteissa on erillinen kansilehti ja sisälehti. Ne on ommeltu kiinni toisiinsa pienillä pistoilla. Langan päähän tein koristeeksi hupsut tupsut.

Näissä taas ideana on taitos ja läppä, jonka voi pujottaa kannessa olevaan viiltoon. Näin kortti pysyy hyvin kiinni. Tekstit voi joko kirjoittaa suoraan kortin sisään tai sinne voi liimata erillisen sisälehden.

Erilaisia kirjansidontamalleja esillä oli useita. Ehdin tehdä nämä neljä, joista kaksi on liimattuja ja kaksi ompelemalla tehtyjä. Kiva ilta oli, kiitos taas Marikalle!

Arabiaa

Vanhat Arabian astiat ovat ihania! Mieleni tekisi kerätä useampiakin sarjoja, mutta kaappitila ei niille ihanuuksille riittäisi. Tässä muutamia namipaloja kokoelmistani:

Pomonapurkit ovat aikamoisissa hinnoissa kirppareilla, enkä kyllä ihmettele yhtään. Purkkeihin kuuluisi valkoiset yksinkertaiset lautasmaiset kannet, mutta niitä en ole onnistunut löytämään ainuttakaan. Nämä omat purkkini ovat vuosilta 1962-1969. Muut ovat Pomona -sarjaa (suunn. Raija Uosikkinen), oikeassa reunassa oleva purkki on Tutti Frutti -sarjaan (suunn. Ulla Procopé) kuuluva.

Yli kymmenen vuotta sitten törmäsin kirpparilla myyjään, jolta ostin ensimmäiset Polaris-tarjoiluastiani. Näitä maltan käyttää vain juhlatilanteissa.

Astiasto on Kaj Frankin suunnittelema ja siinä on Raija Uosikkisen piirtämä Polaris-koriste. Polaris on Arabian ensimmäinen lasitteen alainen siirtokuva ja se on ollut käytössä vuosina 1953-1966.

Sitten onkin vuorossa arvoitus:

Mitä nämä ovat? Näitä pieniä sydämen muotoisia astioita käytän itse teepussin alustoina, mutta varmasti näille on aikanaan suunniteltu jotain muuta käyttöä... Olisivatko olleet ravintolakäytössä voipalloa varten? Tätä Tre Ess-sarjaa en ole löytänyt mistään lähdeteoksista. Pohjassa oleva leima on ollut Arabialla käytössä vain vuosina 1971-1975. Kerro, jos tiedät näistä enemmän!

Kotimaista lasia

Blogia aloittaessani lupailin esitellä joskus myös kirppislöytöjäni. Kotimaista lasia on kaappeihini ehtinyt kertyä vuosien varrella jonkin verran. Kaikki keräämäni lasit on hankittu käyttöesineiksi. Nämä ovat miellyttäneet silmiäni kirppareilla, enkä ole ainakaan vielä näihin kyllästynyt. Osan sarjojen esineistä olen saanut lahjaksi.

Iittalan Kekkerit -sarja on Timo Sarpanevan suunnittelema. Näitä laseja on kertynyt tähän saakka yhteensä 31 kappaletta. Sarjaan kuuluu seitsemän eri kokoista lasia pienestä snapsilasista suureen boolimaljaan. Sarja on ollut tuotannossa vuosina 1972-1986.

Nämä ovat mielestäni niin ihanan "pulpeita"! Keskikokoisia laseja hankin vielä lisää, koska niille löytyy eniten käyttöä.

Toinen sarja, jota olen kerännyt jo kauan, on Riihimäen Lasin Jesperi -lasisto. Sen on suunnitellut Erkkitapio Siiroinen.

Tämän sarjan astioita olen onnistunut löytämään yhteensä 21 kappaletta. Kuvassa olevien lisäksi minulla on muutama lautanen. Suomen lasimuseossa Riihimäellä avataan tänään Siiroisen tuotantoa esittelevä näyttely. Se on avoinna toukokuuhun saakka, joten kevätretki Riihimäelle olisi kiva juttu!

 
Sitten vielä kaikille tutut Timo Sarpanevan Iittalalle suunnittelemat Festivo-kynttilänjalat. Näitä löytyy lähes joka talosta! Itselläni on vain nämä yksi-, kaksi- ja kolmesolmuiset, joten korkeammat ovat vielä etsinnässä. Näitä löytyy toki edelleen ihan kaupasta, mutta kirppis on mielestäni näidenkin oikea ostopaikka! 

Vieläkö tarvitaan talvisia asusteita?

Vuosi sitten ostin useamman kerän Eiran tukun Sudan-lankaa. Lanka on puhdasta uutta villaa ja niin paksua, etten ole aiemmin keksinyt, mihin sitä käyttäisin. Moda-lehdestä 6/2010 kuitenkin löytyi lankaan sopiva ohje:

Kuvassa kaulus on käännetty kaksinkerroin, mutta ulkokäytössä sen voi nostaa ylös suojaamaan kaulaa. Tällä tarkenee!

Mitäs sanoinkaan pipoista?

Yhden pipon kun tein, niin heti innostuin jo uudesta mallista! Tämä pipo on Novitan Huopanen -langasta. Huovutin valmiin pipon pesukoneessa ja sain siitä tismalleen oikean kokoisen omaan päähäni. 

Malli on Ullaneuleen, mutta mukavan version tästä löysin jälleen Ruttunutun sivuilta.

Aurinkoista pakkaspäivää!

Puutarhaa on kiva koristella myös talvella. Laitoin kanervia, tuijanoksia ja vettä lautaselle ja pihalle jäätymään yöksi. Tässä tulos:

Pihapuussa nämä koristeet näyttävät kivoilta, pyörivät ja kimmeltävät kauniisti kevätauringossa.

Alkuperäinen idea on uusimmasta Viherpiha-lehdestä.

Jälleen yksi tunika

Eurokankaan villaneulospala muuttui tänään uudeksi tunikaksi. Malli on sama kuin aikaisemmissakin tunikoissa, mutta tällä kertaa värinä on lempivärini violetti!

Testaan huomenna, miten neulos toimii käytössä, nyppyyntyykö tai ryppyyntyykö. Toivottavasti ei kumpaakaan, niin saisin tästä mukavan työvaatteen kevättalveksi!

Pienen pienet villahousut

Työkaverini on jäämässä vauvalomalle. Hän on päättänyt käyttää vauvallaan pelkästään kestovaippoja ja villaisia vaippahousuja. Käsittääkseni niitä tarvitaan paljon, joten päätin kantaa korteni kekoon:

Nämä hauskat "pöpät" valmistuivat eilen. Ohje löytyy Ullaneuleen sivuilta. 

Sukupuu

Sukupuun voi toteuttaa monella tavalla. Itse päätin käyttää tähän projektiin sukujemme vanhojen taitajien valmistamia tekstiilejä. Pohjakankaana on vuosikymmeniä käytössä palvellut pellavapyyhe ja myös alareunan pitsi on yli puoli vuosisataa vanha.

Komeroistani löytyy muitakin vanhoja tekstiilejä, mutta maltan käyttää niistä vain kuluneimpia näihin omiin töihini.

Vapaapäivän viettoa

Omatekoisten kynttilöiden tekeminen on kivaa puuhaa. Kerään aina vanhat kynttilänpätkät uutta käyttöä varten. 

 
Kynttilöiden tekoon sopii mikä tahansa kuumaa kestävä astia. Jugurttipurkit ja maitopurkit ovat tosi käteviä tähän hommaan. Ensimmäistä kertaa tein myös kahdella sydämellä olevan kynttilän. Koska omatekoiset kynttilät mielestäni savuttavat jonkin verran, poltan näitä yleensä lumi- tai jäälyhdyssä.

Viime viikolla saimme tekstauskurssilta vähän erilaista kotiläksyä. Tänään ehdin tehdä läksystä ensimmäisen version:

Teksti on leikattu kirurginveitsellä esiin pahvista. Katsotaan myöhemmin, miten tämä tästä kehittyy...

Ei onnistu aina...

...langan valinta. Tämän kaarroketunikan neuloin Novitan Puro -langasta. Malli löytyy Novitan syksy 2009 -lehdestä. Puro on mukavan tuntuista käteen ja nopeaa neuloa, mutta äärimmäisen huonoa käyttövaatteessa.  Neule nyppyyntyy käytössä muutamassa päivässä.

Luulen, että jossain vaiheessa huovutan tämän neuleen pesukoneessa ja keksin sille ihan muuta käyttöä!

En ole pipoihmisiä...

... ja sen vuoksi en ole omistanut ainuttakaan pipoa miesmuistiin. Nykyisessä talvitakissani ei kuitenkaan ole huppua, joten aloin kaivata jotain päähinettä, joka olisi lämmin ja pysyisi hyvin päässä.

Tämä tupsulakki valmistui tänään Novitan Noki -langasta. Vuoritin lakin mustalla fleecellä, joten nyt sillä tarkenee paukkupakkasillakin!

Kalastustako?

Ei sentään! Nämä kalat eivät ole syöttejä eivätkä saaliita, vaan pöytäliinanpainoja! Kaloissa on kivi sisällä ja suomuiksi ompelin muutamia paljetteja. Kalalajia en kyllä tunnista, mutta käteviä ovat tuulisella säällä!

Touhumaan sivuilta löysin tämän hauskan patalapun ohjeen. Taakse ompelin vielä mustan huopakankaan, niin eivät sormet pala!

Toinen patalappu lähti kummitytölle, eikä toinenkaan jäänyt omaan keittiöön! Ohje löytyy siis osoitteesta www.touhumaa.com .

  

Pieniä, mutta tärkeitä asioita

Etiopian nuttuprojekti on ollut jo kauan suosittu juttu käsityöharrastajien keskuudessa. Itse en ole nuttuja neulonut, mutta kun Suuri Käsityölehti julkaisi tämän projektin puitteissa ommeltavan nutun kaavan, innostuin tekemään niitä seitsemän kappaletta.

Nuttuprojektista löytyy lisätietoa osoitteesta www.nuttu.info .

Myös tämä pipo päätyi lämmittämään pienen tuntemattoman pojan päätä tänä jouluna.

Nämä ovat pieniä asioita, mutta näistä saa itselleen niin hyvän mielen!

Käyttökelpoista ja vähän hömppää

Olen ommellut lähiaikoina useita hihattomia tunikoita, jotka ovat tosi käteviä käytössä (peittävät siis vyötärön...)! Väriskaala näyttää kyllä olevan aika tasaisen mustavalkoinen.

Käväisin viime viikolla Eurokankaassa hankkimassa lisää tunikakankaita. Tällä kertaa kyllä muitakin värejä! Kerron niistä myöhemmin lisää!

Harvoin käy niin, että pidän jostain kirjasta niin paljon, että haluan sen itselleni. Näin kävi Tine Solheimin Leikkiä langoilla kirjan kanssa. Löysin siitä niin monta mallia, jotka haluan toteuttaa! Valmiina on vasta yksi, joka on ehkä nyt sitten sitä hömppäosastoa:

Aika järkyttävä, mutta tuo jotenkin niin elävästi mieleen 1980-luvun!

Muistoja kesästä

Mattojen virkkaaminen on mukavaa ja nyt niin muodikasta! Siihen jää todella koukkuun! Valitettavasti trikookude on vain niin raskasta virkata, että liiat kierrokset tuntee hartioissaan seuraavana päivänä! Nämä matot valmistuivat viime kesänä:

Vihreän kesäkassin tein paperinarusta. Tämä kassi ei ole ostoksia varten, se on lähinnä tarkoitettu vain silmäniloksi!

Niin pieniä, mutta tarpeellisia ovat tiskirätit! Vaaleanpunaisen tein serkkutytölle ja kaksi muuta jäivät omaan käyttöön.