Pääsiäismuna-asu lapselle

 Asiakas tilasi lapselleen koululta Kinder-muna-asun. Ilokseni sain tämän työn tehtäväkseni.

Munan leikkasin paksusta valkoisesta huovasta. Oranssit alueet sekä Kinder-sanan ompelin ohuemmasta huopamaisesta kankaasta. Surprise-tekstiin käytin minulle aiemmin tuntematonta menetelmää, jossa ensin leikattiin sabluuna kirjaimista, sen jälkeen liimamassaa painettiin seulan läpi kankaalle ja aktivoitiin silittämällä. Kirjaimia varten leikattiin palat oikean värisiä folioita ja jotka sitten  silitettiin kiinni liimaan.

Koulun kovia kokenut mallinukke on liian pieni tähän asuun. Munankuori ei tulevalla käyttäjällä ylety maahan saakka, joten sillä on helppo kävellä. Munan pituus on 70 cm ja leveys n. 50 cm, joten sisään mahtuu talvitakki tarvittaessa.

Mukavaa pääsiäislauantaita ja aurinkoista kevättä!

Lapsen hupullinen villatakki

Sain vihdoin valmiiksi tammikuulla aloittamani villatakin suvun uusimmalle jäsenelle. Malli oli yllättävän hidastekoinen, joten olikin onni, että aloitin tekemään 74 cm kokoista takkia, joka on hänelle sopiva varmaankin vasta kesän mittaan. 

Hidastekoisuus johtui siitä, että käytin lankana Baby Merinoa, joka ei ollut ohjeen mukainen lanka. Näin ollen jouduin laskemaan lykyt moneen kertaan, että sain kaikki palat täsmäämään oikeisiin mittoihin. Hupun kanssa kävi joku laskuvirhe ja sen jouduin kokonaan purkamaan ja neulomaan uudelleen. Neuloin koko ajan kahta palaa yhtä aikaa: toista tv:n katseluneuleena ja palmikkopaloja yksikseni peräkamarissa. Etukappaleiden palmikkopaloissa oli haasteena se, että lehden mallissa palmikot olivat eri kuvioissa, eli piti tietää koko ajan, millä rivillä missäkin palmikossa mennään. Yksi yhteinen ruudukko olisi ollut helpompi neulojalle, mutta tietenkin haastavampi mallin tekijälle.

Malli on Kauneimmat Käsityöt -lehdestä nro 1/2017. Laitoin läpinäkyvään pakettiin mukaan yhden vyötteen, josta pienokaisen äiti näkee neuleen pesuohjeen.

Viime viikolla ompelin tyttärelle peruspaitapuseron. 

Mallissa oli käsittämättömän kapeat rannekkeet. Koska kangasta ei ollut yhtään liikaa,  päätin sovituksen jälkeen lisätä rannekkeisiin pienet lisäpalat. joita ei huomaa, kun ranneke on suljettuna. Taas tuli todetuksi, että KAIKKI mitat on tarkistettava ennen palojen leikkaamista.

Kesää odotellessa

Viime vuonna ompelin itselleni kalastajanlakin, josta tuli mieluinen, mutta lakin kapeahkot lierit eivät mielestäni anna ihan riittävää suojaa auringon polttavilta säteiltä. Niinpä päätin ommella TODELLA leveälierisen lakin ensi kesää varten. Aikaisemmin käyttämistäni Vallilan verhokankaista oli vielä muutamia kaistaleita jäljellä, joten ne riittivät hyvin vielä tähän lakkiin.

Nyt on liereissä riittävästi leveyttä! Lakin kaava on Ottobresta 2/2019.

Viime viikkoina on valmistunut myös uusi yöpaita, jonka kangas löytyi Eurokankaan palalaarista. Viidakkokuvioisessa yöpaidassa on jo muutamana yönä nukuttanut oikein makoisasti.

Ostin jokin aika sitten kirpparilta käyttämättömän Voglian tunikan, jonka malli oli niin mieluinen, että otin siitä saman tien mitat uuteen tunikaan. Myös tämä kangas on Eurokankaan palapuolelta. Tässä vaatteessa on vetoketju edessä ja taskut sivusaumoissa. Ketjun ompelu olikin mielenkiintoista, vaikka ajattelisi, että mitäs tuossa on ihmeellistä. Oikein piti miettiä, miten vetoketju saadaan kätevästi alavarojen ja miehustan väliin. Tässäkin työssä tuli yllättävästi uutta oppia!

Pienokaiselle

Sukuun on saatu ihana pieni poikavauva. Ompelin hänelle paidan ja housut koulusta saamillani kaavoilla.

Kangasta jäi vielä pieni kaistale, joten käytin sen unileluun. Tein unirievulle pupun pään ja unisen ilmeen.

Pääsimme tällä viikolla tutustumaan pienokaiseen ensimmäistä kertaa ja olihan hän aivan valloittava tapaus! 

 💙 Paljon onnea koko perheelle! 💙

Kastemekko

Sain kunnian viipaloida 1990 -luvun alun hääpuvun asiakkaan lapsenlapsen kastemekkoa varten. Piirsin kaksi vaihtoehtoista mallia, joista asiakas valitsi itselleen mieluisemman. Otin puvun yläosaan 62 senttisen mekon kaavasta osviittaa, että sain puvun oikean kokoiseksi. Hääpuvussa oli runsaat koristelut sekä yläosassa, että helmassa, mutta käytin mekkoon vain helmaosan. Puku oli kellastunut ja siinä oli yli 30 vuotta vanhoja tahroja, joten työ alkoi kankaan pesulla. Onneksi liat lähtivät mekon helmasta lähes täysin.

Hääpuvun yläosasta ratkoin muutamia helmiä koristamaan puvun etumusta ja hihoja.

Puvusta tuli mielestäni ajaton ja hillitty. Vanha hääpuku sai näin arvoisensa jatkoajan uuden sukupolven juhla-asuna.

Paita rättisitikkaharrastajalle

Asiakas oli tuonut koululle vekkulin rättisitikkakankaan, josta hän halusi itselleen kauluspaidan. Sain tämän mukavan työn tehtäväkseni viime vuoden loppupuolella. Löysin isolle miehelle sopivan paidan kaavan Suuri Käsityö -lehdestä.

Hetken mietin ompelevani paitaan vuorotellen sinisiä ja punaisia nappeja, mutta päädyin sinisiin. Myös kaikki tikkaukset tein paitaan sinisellä.

En itse tavannut asiakasta, mutta toivon, että hän on tyytyväinen paitaan ja saa ylpeänä mennä rättisitikkaharrastajien kokoontumisajoihin tämä paita päällään! 

🚗🚗🚗🚗🚗🚗

Oma tunikavarastoni lisääntyy hieman liiankin nopeasti. Olen ihastellut Kaisa Turtiaisen värikkäitä kankaita ja kun Made in Uppa -kaupassa oli muuttomyynti ja kangasta myytiin puoleen hintaan, niin pakkohan sitä oli ostaa. Tähän tunikaan oli tarkoitus tulla eteen taskut, mutta en malttanutkaan niitä ommella, ettei kankaan kaunis kuvio turmellu.

Kangasta jäi tästä työstä sen verran jäljelle, että sain siitä vielä 122 cm kokoisen lapsen paidan, kun yhdistin siihen farkkukankaan paloja taakse ja raglanhihoihin. Tämä kaava on Ottobre -lehdestä 4/2008.

Viime vuonna Vallilan verhokankaasta tekemäni farkkutakista jäi myös kangasta jäljelle. Poishan en mitään heitä, joten loppupaloista ompelin pari tarpeellista kauppakassia.

Neulominen on jäänyt nyt vähän vähemmälle, kun ompeluhommat vievät kaiken ajan, mutta yhdet sukat olen saanut aikaan vuodenvaihteen tienoilla. Mies sai sukat vasta uudenvuodenlahjaksi, kun eivät ehtineet pukinkonttiin!

Farkkutakki

Sain kaksi uudenveroista Vallilan pitkää ikkunaverhoa. Verhoissa oli vaalean pohjavärin lisäksi violettia ja vihreää. Violetti on lempivärini, eikä vihreässäkään mitään vikaa ole, mutta nyt päätin saksia vihreät osat kankaasta pois ja ommella verhoista itselleni farkkutakin.

Farkkutakin kaava on Suuri Käsityö -lehden numerosta 9/2019. Kaava oli erittäin väljän mallinen, joten tein takista 3 numeroa pienemmän, kuin mittataulukon mukaan olisi pitänyt tehdä. Muuten tein takin ohjeen mukaan, mutta lisäsin taakse hartioille kaksinkertaisen kankaan ja helmakaitaleeseen tein molemmin puolin tampit, joita tässä mallissa ei ollut. Käytin takkiin kiiltävät vanhat napit. Nappeja tähän tarvittiin 15 kappaletta.  

Farkkutakin tekeminen ei ole mitään nopeaa puuhaa. Lähes kaikkiin saumoihin tuli kaksinkertainen tikkaus, jonka tein violetilla langalla. Verhokangas oli hyvin purkautuvaa, joten saumat olikin hyvä ommella pussiin, jotta risareunoja ei takin sisällä näy. 

Tämä takki on tähän vuodenaikaan liian kesäinen, joten se saa odotella ensi kevättä ihan rauhassa!

Mollamaijan koti

Löysin netin syövereistä suloisen idean mollamaijan kodista. Ompelin mollan ja hänen pehmeän kotinsa kaapistani löytyneistä tilkuista.

Molla on 16 cm pitkä ja talon korkeus on 30 cm.

Talon sisältä löytyy vaatekaappi, jonka ovet aukeavat ja kaapin sisällä on tasku mollan varavaatteille. Talossa on myös sänky pitsipeittoineen ja tyyny rimpsureunoineen.

Talon takaseinustalla on kukkapenkki ja leikkien loputtua talon saa suljettua sivussa olevalla napilla.

Nyt on aika laittaa ompelukone hetkeksi kaappiin ja rauhoittua joulun viettoon!

TUNNELMALLISTA JOULUA!

🎄🎄🎄

 

Asusteita tontuille

Olin mukana mukavassa projektissa, jossa valmistimme erilaisia asusteita tontuille. Sain tutustua tallitonttuun, kotitonttuun, metsätonttuun, saunatonttuun, postitonttuun ja myllytonttuun. Eri tontuille valmistettiin eriväriset hiippalakit. Saunatontuille harmaat, metsätontuille vihreät ja myllytontuille oranssit.

Metsätontuille ompelin kaksi metsänvihreää takkia ja toiselle vielä vihreän "vyön".

Tallitontut saivat taskut, joita koristaa hevosenkenkä.

Kotitontuille tein pitsiset taskut.

Myllytontuille valmistin kaksi viljasäkkiä. Säkkien suihin tein narut palmikoimalla.

Lopuksi vielä postitontut saivat postitorvimerkit, jotka kiinnitettiin vaatteisiin.

Tonttujen vaatteita ompeli moni muukin opiskelija koulultamme, lisäksi suuri osa tonttujen vaatteista oli kierrätettyjä, kirppareilta löytyneitä. Tonttupolku toteutettiin museoalueella marraskuun viimeisellä viikolla ja tonttuina esiintyivät koulumme opiskelijat.

 

Villakangastakki

Syysloman jälkeen koulussa oli vuorossa vuoritetun takin tai jakun valmistaminen. Päätin ommella itselleni lyhyen villakangastakin, koska sellainen minulta tällä hetkellä puuttuu. Kerron tästä takkiprojektista nyt hieman tarkemmin kuin yleensä, koska tämä blogikirjoitus on samalla osa "Osaamisesta ja tuotteesta viestiminen" -opintokokonaisuutta.

Löysin Eurokankaan palalaarista musta-harmaa -ruudullisen pehmeän villakankaan. Kankaassa olevan villan määrä ei ole tiedossani, koska palalaarin kankaissa ei ole tuotetietoja. Halusin takkiin ehdottomasti hupun. Huppu on mielestäni tärkeä ja lisää takin käyttömukavuutta roimasti. Sopiva hupputakin kaava löytyi Suuri Käsityö -lehden numerosta 8/2024. Tein kaavaan muutamia muutoksia. Poistin takaa turhan halkion ja jätin vyön takistani kokonaan pois.

Leikkuusuunnitelmaa ei tarvinnut kauaa miettiä. Kangasta oli riittävästi, joten kaavat mahtuivat ilman mitään tuskia kankaalle. Huomioin leikatessa ruudutuksen jatkumisen sekä pysty, että vaakasuunnassa ja vuorikangasta leikatessa huomioin tarvittavat liikkumavarat.

Valitsemani villakangas oli melko ohutta. Halusin takistani lämpimän, joten valitsin vuorikankaaksi tikkikankaan. Sopivan värinen kangas löytyi Rustasta. Tämän kangas oli oikeasti tarkoitettu päiväpeitoksi, mutta sehän ei tahtia haitannut! Nappeja on kertynyt omiin varastoihini runsaasti, joten näistä neljästä vaihtoehdosta valitsin sopivimmaksi kuvassa vasemmalla olevat hieman harmahtavan mustat napit.

Tarvittavat tukikankaat löytyivät koululta. Takin alavarat ja miehustakappaleiden yläosat tuettiin tukikankaalla. Huppuun leikkasin kaksinkertaisen villakankaan, eli siihen ei vuorikangasta tarvittu.

Jotta takki sujahtaisi sujuvasti päälle, lisäsin takin hihoihin liukkaampaa vuorikangasta kyynärpäästä ranteeseen saakka.

Villakankaan ja vuorikankaan yhdistämisen yhteydessä jätin osan toisen hihan saumasta ompelematta.  Tämän ansiosta sain takin käännettyä oikein päin. Hihan aukko ommeltiin kiinni takin kääntämisen jälkeen.

Takki on valmiina melko painava ja vaatii hyvin kiinnitetyn ripustuslenkin. Ompelin lenkin takin niskaan nauhasta ja villakankaan palasta.

Lopuksi tein takkiin napinlävet koulun hurjalla koneella. Tämä kone on pelottavan nopea ja tehokas!

Napinreikien avaamista varten on olemassa ihan tähän asiaan suunnitellut näpinläpisakset. En ollut tällaisista ennen kuullutkaan.

Siististi niillä saikin reiät avattua.

Villakangastakin yleisenä hoito-ohjeena on tuuletus ja irtolikojen poisto harjaamalla vaateharjalla. Jos harjaus ei riitä, voi yksittäisiä tahroja poistaa hellävaraisesti esim. marseille -saippualla. Nyppyyntynyttä kangasta voi tarvittaessa höyryttää ja silittää. Villakangastakin pesukin on mahdollista, kun käyttää villapesuohjelmaa ja villalle tarkoitettua pesuainetta. Vaihtoehtoisesti takin voi viedä pesulaan. Kesän ajan villakangastakki uinuu pukupussissa odottamassa seuraavaa talvikautta.

Takki valmistui ja olen siihen tosi tyytyväinen. Takista tuli ajaton, lämmin ja moneen tilanteeseen soveltuva. Takin materiaalikustannukset olivat yhteensä 61 euroa.

Kuosiverstaan Kurjenpolvi

Ideaparkin kässämessuilta hankin Kuosiverstaan ihanan Kurjenpolvi-kankaan, josta tekaisin itselleni tunikan. Kaava on vanha tuttu, jota olen käyttänyt jo vuosikymmenen ajan. Tähän tunikaan levensin kuitenkin helmaa, kun en malttanut olla käyttämättä ihanaa kangasta koko leveydeltä!

Taskuharjoitusten jälkeen aloitimme kaulusharjoitukset. Teimme huivikauluksen ja herrainkauluksen. Kaulusharjoitukset edelsivät seuraavaa suurempaa työtämme, eli vuorossa on vuoritettu takki tai jakku, josta kerron myöhemmin.

Sain koulussa myös mukavan tuolien tuunaustehtävän. Oppilaitoksesta oli jäämässä kaksi naista yhtä aikaa eläkkeelle ja heidän juhlaansa varten tarvittiin kaksi prinsessatuolia. Koululta löytyi kaksi valtavaa kukkaa, jotka oli tehnyt joku aiempien vuosien opiskelijoista. Kukat olivat nuhraantuneet varastossa, joten maalasin ne kahteen kertaan kultamaalilla, jotta sain niistä siistimmät. Ompelin tuoleihin kangaspäälliset sekä istuimeen, selkänojaan että käsinojiin. Lisäsin vielä rimpsua ja rusetteja prinsessavaikutelman tehostamiseksi. Lopuksi kiinnitin kukat selkänojan kankaaseen. Toivottavasti prinsessapäivä siivitti naiset leppoiselle eläkepäiville!

Taskuharjoituksia

Tällä viikolla on tehty koulussa jos jonkinlaisia taskuharjoituksia sekä puuvillakankaalle, että villakankaalle. Jokaisessa mallissa on oma jipponsa ja vaikka kuinka hyvin yrittää, niin aina on ainakin omasta mielestäni vielä parantamisen varaa. Ehkä on vielä jokunen malli tekemättä, mutta tässä ovat ensimmäiset valmiit taskut.

Alkukuusta käväisin käsityömessuilla ja ostin Kimmin pöydästä tummanharmaata joustocollegea ja resoria palaset. Haaveilin ihan tavallisista kotipöksyistä. Metrin kangaspalasta ja pitkästä resorista sain kivat käyttökelpoiset housut.

Isoja AIV-pulloja meiltä löytyi useampia, joten päätin tekaista pulloille aiemman vaalean makrameen lisäksi myös rohkeasti mustan "mekon". Tähänkin mekkoon kului Minimop -lankaa yksi kokonainen kerä ja muutama metri toisesta kerästä. 

Aurinkoinen syysilma ja upea koristeomenapuu näyttävät edelleen parastaan, vaikka Ilmatieteenlaitos povaa meillekin jo lumisadetta.

Mukavaa alkavaa marraskuuta!