Kurpitsakuulumisia

Monen kokoista ja näköistä tainta pukkaa maitopurkeista tällä hetkellä. Kuten kerroin, yritin toppuutella itseäni, etten kylväisi ainakaan parhaimpia jättisiemeniä liian aikaisin. Silti pari tainta on nyt niin valtavia, että ne pitäisi justiinsa saada kasvimaahan. Suurin osa kuitenkin on kohtuullisen kokoisia vielä tällä hetkellä. Kaikki taimet ovat ulkoilleet joka päivä ja viime öinäkin, kun on ollut niin lämmintä.

Olen kylvänyt mm.  keltaista ja vihreää jättikurpitsaa muutamasta eri "emosta", pullokurpitsaa, peltokurpitsaa, koristekurpitsaa, jättitomaattia, jättikaalta, jättimaissia, jättipaprikaa ja jättiauringonkukkaa. Nämä kaikki eivät millään mahdu kasvimaalleni, mutta annan niitä hyviin koteihin lähiviikkoina... Long gourdia en saanut jostain syystä itämään, joten sitä pitää vielä yrittää joko tänä tai ensi vuonna. Talvella saamastani siemenpaketista jäi vielä paljon siemeniä tuleville vuosille. Toivottavasti saan ne säilymään niin, ettei itävyys kovin kärsi.

Mukavaa loppuviikkoa!

 

 

Takatalvipipo

Aloitin tämän pipon neulomista jo pakkasilla. Neule oli melkein valmis, kun huomasin, että siitä tulee aivan liian pieni aikuisen päähän. Purkamisen jälkeen ei huvittanut aloittaa työtä alusta, joten se jäi odottamaan uutta innostusta laatikon perukoille. Nyt sain pipon viimein valmiiksi. En tiedä onko takatalvea enää odotettavissa, mutta odotelkoon tämä myssy sitten ensi talvea!

Malli on Novita -lehden numerosta "kevät 2014", lankana Novitan Naava. Mallin mukaan pipoon olisi kuulunut valkoinen turkistupsu, mutta sellaista en tähän hätään löytänyt, joten tein tavallisen tupsun. Pipoon kuluikin sitten yksi kokonainen kerä Naavaa.

Kirpparilta löytyi Tapio Wirkkalan Lunaria -vati. Tästä vadista on olemassa suurempikin koko, jonka ostan tälle kaveriksi, kun vastaan tulee! Jännää, kuinka nämä 70-luvun paksua lasia olevat esineet alkavat pikkuhiljaa näyttää hyviltä, vaikka en hetki sitten olisi tällaista missään nimessä itselleni ostanut! Ettei vain olisi syynä ikä? Siis esineen ikä! :)

Koiruuksia

Kummityttären söpön Kidi-koiran häkin suojaksi kaivattiin jotain sisustukseen sopivaa. Tähän saakka häkin päällä on ollut filtti, mutta tästä eteenpäin nuorekkaasti farkkuasu:

Sain toteutukseen täysin vapaat kädet ja se olikin mielenkiintoista, koska en ole koskaan tutustunut vastaaviin häkinsuojuksiin. Mietin monenlaista nauhasysteemiä luukkujen aukipitämiseksi, mutta lopulta päädyin leveään kangaskaistaleeseen ja katolla olevaan tarranauhaan. Etu- ja sivuluukut saa kiinni alareunassa olevilla tarranauhoilla. Tereeseen ja tassunjälkeen käytin samaa farkkukangasta nurin päin. Toivottavasti Kidi hyväksyy uuden suojuksen, nukkuu yönsä makoisasti ja matkustelee häkissä leppoisin mielin!

Tipunkeltaista

Alkavan pääsiäisviikon kunniaksi neuloin tipunkeltaiset sukat. Sukkiahan meillä on riittävästi, mutta halusin opetella neulomaan sukat kahdella pitkällä puikolla normaalin viiden sukkapuikon sijaan. Idea on Alice Curtisin kirjasta "Sukat kahdella puikolla".

Näissä sukissa on sauma keskellä edessä. Kirjassa on myös malleja, joissa sauma tehdään toiselle sivulle. Näiden pääsiäissukkien malli ei ole suoraan mikään kirjan malleista, mutta pitsikuvion otin "Jättiläisbalsami"- sukkien varsikuviosta. Kirjan ohjeella sukan saumasta saa siistin ja tavallaan kuvioon kuuluvan. Ehdottomasti kannattaa kokeilla tätä kätevää tekniikkaa! Mielestäni sukat valmistuivat jopa nopeammin, kuin perinteisellä tavalla neulotut!

Kevään ansiota

Lämpömittari näytti tänään jo kymmentä astetta! Sehän tarkoittaa jo varmasti kevättä! Yritän kuitenkin tosissani istua käsieni päällä, etten kylväisi kaikkia mahdollisia siemeniä aivan vielä. En halua honteloita taimia! Multaan ovat jo päässeet toki kaikkein pisimmän kasvukauden vaativat siemenet. Niin ja pääsiäisohra tietenkin!

En omista kunnon kasvihuonetta, enkä meinaa sellaista hankkiakaan, joten investoin tällaiseen tilapäiseen kasvihuoneeseen, johon ajattelin ainakin toukokuun ajaksi laittaa ulkoilemaan kaikki taimeni. Terassin nurkassa on tälle ihan hyvin tilaa.

  Tietenkin tarvitsin myös uusia puutarhavälineitä...

(No, onhan näitä ennestäänkin, mutta kun olivat niin nättejä!)

 

 

Hankin tänään myös vanhan rautapadan kesäkukille ja vääntelin rautalangasta kehikkoja tuleville köynnöskasveille. Kyllä tämä tästä kesäksi muuttuu!  :)

Kissoja ja lankarullia

Tilkkutyöt veivät mukanaan, kuten arvelinkin. Tekaisin seuraavaksi kissafanille pussukan.

Sama pussukka takaa:

 

 

Viimeinen kissa näyttää kyllä aika järkyttyneeltä!

 

Kissakangasta jäi vielä, joten jatkoin patalapulla...

 

 

Kuinka ollakaan, hankin myös käsityöaiheista kangasta...

 

 

...ja sama takaa...

 

 

Vielä intoa piisasi yhteen patalappuun:

 

 

En siis vieläkään saanut tartuttua siihen vuosia odottaneeseen tilkkutyöhöni! Nämä uudet kankaat ovat niin paljon ihanampia! Mutta yritän vielä jonain päivänä inspiroitua siitäkin! 

Tilkkuilua

Pitkästä aikaa innostuin tilkkutöistä, kun käväisin tuttavani omistamassa ompelutarvikeliikkeessä, jossa on myynnissä toinen toistaan kauniimpia amerikkalaisia tilkkutyökankaita. Näihin pussukoihin ompelin välivanuksi pannunlappuihin tarkoitettua pehmikehuopaa, joka pitää pussukat erittäin ryhdikkäinä.

Molempien pussukoiden tausta näyttää tältä:

Näitä taitaakin nyt syntyä useampia, kun kerran näin innostuin (ja ostin kankaita soiron jos toisenkin)! Muistin kyllä, että jossain kaappien perukoilla on ollut vuosia pienehkö tilkkupeiton alku, joka pitäisi sieltä kaivaa esiin ja tekaista valmiiksi. Näihin töihin en vielä uskaltautunut yrittämään mitään taidokkaita tikkauksia, päädyin tikkaamaan ihan vaan saumoja pitkin. Tikkausta pitääkin harjoitella seuraavaksi!

Ilokseni huomasin, että blogissani on käyty jo yli 20 000 kertaa. Toivottavasti viihdytte kanssani edelleen!

Mollan mallilla

Huomasin virkkuri Molla Mills´n kettinkikorujen ohjeen askartelulehdessä. Tätäkin näköjään piti kokeilla! :)

Tein korun yhdestä Puro Batik -kerästä, josta ohjeen mukaisin silmukkamäärin tehtynä tuli yhteensä 22 lenkkiä. Tällä kertaa en pätkinyt kerää, vaan annoin värien vaihtua itsekseen. Hauska koru! Ei tosikoille! Lupailin kyllä tätä kettinkiä jo traktorin koristeeksi sitten, kun en enää kaulakoruna käytä!

Aurinkoista maanantaipäivää!

Kirjailua villalangoilla

Olen aina ihaillut rekipeittoja ja muita vastaavia töitä, joissa villakankaalle on kirjottu kuvioita villalangalla. Peiton kokoista kirjailutyötä en silti ole uskaltanut ajatellakaan aloittaa, vaan olen kaivannut jotain pienimuotoisempaa mallia. Nyt löysin Clare Youngsin kirjasta "Kirjo ja ompele tyylikästä" pienen laukkumallin, johon ihastuin.

Kuvio on tehty kirjan ohjeella muuten, mutta voikukan yhden keskiosion jätin avoimeksi, kun kuvio tuntui menevän jotenkin tukkoon, mikäli sen olisi kokonaan kirjaillut. Tein laukusta tilavamman, eli siinä on nyt myös sivut ja pohjaosa, joita alkuperäisessä ei ollut. Malliin kuului tuo pieni oranssi kirjailtu merkki. Vähän kuitenkin mietin, ottaisinko sen vielä pois. Laukku on vuoritettu ja sisällä on pienellä kukkakuviolla kirjailtu kännykkätasku. Hihnat ovat nahkanauhaa. Tein hinnat niin pitkiksi, että laukkua on helppo kantaa olalla. Tyylikkyydestä en tiedä, mutta tämä laukku tulee varmasti käyttöön!

Sitten ihan jotain muuta asiaa: Meidän asuntoalueellamme majailee suuri joukko fasaaneja. Olen pärjännyt niiden kanssa tähän saakka oikein hyvin. Kasvimaalta olen saanut ne pysymään poissa matalalla aitauksella ja kukkapenkeistä silloin tällöin löytyviä kylpemiskuoppia olen katsonut aina läpi sormien. Muutenkin olen suhtautunut kauniisiin lintuihin kaikella tavalla positiivisesti. Nyt tilanne kuitenkin muuttui:

Kuvissa on takkahuoneemme ikkuna kuvattuna keskiviikkona. Räsähdys oli melkoinen. Onneksi en sattunut olemaan aivan ikkunan vieressä. Fasaani ei ollut moksiskaan, lensi vain muina miehinä pois. Ikkuna on nyt korjattu ja odottelen lasifirman laskua. En taida olla enää fasaanien ystävä, ainakaan hetkeen aikaan....

Tuulisia päiviä

Viime päivinä täällä "aakeella laakeella" on tuullut kovasti. Sen vuoksi aamukävelyni ovat suuntautuneet pururadalle metsän siimekseen. En malta kävellä siellä keräämättä mitään, joten tällä kertaa mukaan lähti mustikanvarpuja ja liekoa.

Varvuista ja rautalangasta tein ulko-oveen vihreän koristeen.

 

 

Liekoa käytin tuuheuttamaan pientä muutaman tulppaanin kimppua.  Lieko pysyy kauan hyvänä maljakossa, kun muistaa vaihtaa veden päivittäin.

 

 Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Sytykkeitä

Kierrätysaskartelu on parasta silloin, kun roskasta saa pienellä vaivalla aikaan jotain oikeasti tarpeellista. Jos esimerkiksi partio jäi aikanaan käymättä, saattaa takan sytyttäminen olla työn ja tuskan takana. Silloin kannattaa tekaista sytykeruusuja. Tarvikkeita löytyy joka talosta, tarvitaan vain kananmunakenno ja vanhoja kynttilänpätkiä. Ja takka syttyy iloisesti!

Tässä idea myös toisenlaisiin sytykkeisiin. Näitä olen jossain askartelukirjassa nähnyt, mutta nimeä näille en tiedä. Olkoot vaikka sytykehuiskat! Huiskat tehdään paperihylsyistä ja mistä tahansa kotiin kertyvistä pahvipaketeista leikkaamalla reunat hapsuiksi ja sitomalla muutama kierros hapsutettua pahvia rullalle. Hyvin toimivat nämäkin!

Vaihteeksi baskeri

Nyt näyttää siltä, että alan pikkuhiljaa innostua kirjoneuleistakin, vaikka en niitä ole kovinkaan paljon aiemmin harrastanut. Uudet Pohjoismaiset kirjoneuleet -kirjasta löysin tämän baskerimallin, jonka tein kokonaan lankakorin pohjalta löytyneistä jämälangoista.

   
Mallin nimi on Yhdeksänsakarainen myssy. Baskerin kairaosa on mielenkiintoinen. Vaikka kyseessä on kaksi oikein, kaksi nurin -kaira, ovat nurjat ja oikeat silmukat eri värisiä. Kaira ei tällaisenaan jousta ihan yhtä hyvin, kuin yhdellä värillä tehtäessä, mutta riittävästi kuitenkin.

Maaliskuussa on odotettavissa useita nimi- ja syntymäpäiviä lähipiirissä, joten tein muutamia onnittelukortteja valmiiksi. Tarrakuvioilla kortit valmistuivat näppärästi.

En ole aiemmin huomannut käyttää nurkkapalatarroja korttien etureunassa tällä tavoin. Tämä helppo ja näyttävä idea löytyi korttiaskartelukirjasta, jonka ehdin jo palauttaa kirjastoon, mutta en huomannut ottaa kirjan nimeä muistiin.

Tupsuja ja palmikoita

Serkku lähetti paketin, josta löytyi kaksi kerää Novitan Kelo-lankaa. Hetken mietittyäni päätin palauttaa kerät takaisin lähettäjälle tupsupipon muodossa.

 

Lanka oli mukavan tuntuista, pehmeää ja toivottavasti myös lämmintä. Pipo oli saajalle mieluisa ja kokokin kuulemma juuri sopiva.

Käsitöiden lisäksi viikonloppuna ehdin käväistä vilkaisemassa kirppisten tarjontaa. Viisi- ja kahdeksansolmuiset Festivot löytyivät sopuhintaan.

Mukava löytö oli myös tämä ihana, sisältäkin täysin virheetön emalipannu. Kukkakuvio on Raija Uosikkisen käsialaa.

 

 

Eikö olekin tosi söpöliini! Tämän vien mökille sulostuttamaan kesäaamujamme!

Kesää odotellessa

Viime kesän kurpitsankasvatukseni sujui kehnonlaisesti. Onnistuin kasvattamaan vain pari pään kokoista kurpitsaa, vaikka jättiläisiä havittelin. Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja liityin Suomen Jättikasvisyhdistyksen jäseneksi. Pientä jäsenmaksua vastaan luvattiin siemenpaketti, jonka luulin sisältävän muutaman kurpitsansiemenen... Siemenpaketti saapui viime viikolla, ja voi sitä riemua, kun sen avasin!!!

Paketissa oli yhteensä 21 erilaista siemenpussia. Useiden eri jättikurpitsojen lisäksi mm. jättiauringonkukkaa, jättiporkkanaa, jättitomaattia, jättilanttua, jättikurkkua, jättivesimelonia ym. ym.

Siis APUA!!! Mitä teen??? Kasvimaani on pieni! Pitäisikö kääntää koko takapiha kasvimaaksi? Vai säästänkö osan siemenistä tuleville vuosille? Vai jakaisinko siemeniä tutuille? Ehkä järkevintä olisi yksinkertaisesti vuokrata PELTO!  :)

Pipokausi jatkuu

Tein vaihteeksi itselleni kevyen kevätpipon ohuesta käsinvärjätystä alpakanvillasta. Malli on hyväksi havaittu Patalakki. Molemmat langat olen hankkinut aikanaan käsityömessuilta. Aikaisemmin tekemistäni poiketen virkkasin korvallista koristamaan vielä kukan ja muutaman lehden.

Kevääksi ompelin myös muutamia trikoomyssyjä. Kankaat näihin löytyivät Eurokankaasta. Peruspipon lisäsi tein pitkiä "lörppäpipoja", joita voi asetella päähän useammalla tavalla. 

 

 

Pipoja ommellessani saumurini teki tenän! Omat konstit eivät enää auttaneet, joten taitaa olla huollon paikka! Edellisestä onkin kulunut vähintään 10 vuotta! Onneksi vanha ompelukoneeni pelaa kuin ajatus ja se pelasti tilanteen tälläkin kertaa!



Linen stitch ja tawashi

Ostin Suuri Käsityö-lehden 40 -vuotisjuhlanumeron ja innostuin kokeilemaan lehdessä esiteltyä erikoisen näköistä Linen stitch- neuleella tehtyä patalappua. Kuvasta en millään käsittänyt miten neule on tehty, mutta mallineule olikin tosi helppoa, ja niin tiivistä, ettei patalappuun tarvita mitään taustakangasta lämmöneristeeksi.

 
Lehdessä oli myös japanilaisten tawashi-pesusienten ohje. Näitä pesusieniä käytetään tiskiharjan korvikkeena.

Alimmainen sieni on tehty ohjeen mukaan, mutta päällimmäiseen kehittelin raidat ohuemmasta bambulangasta, kun aloin miettiä paksun sienen kuivumisominaisuuksia. Ohjeet näihin siis löytyy Suuri Käsityölehden numerosta 1/2014. Alkuperäinen ohje on viime vuonna ilmestyneestä Jonna Hietalan Kerällä -kirjasta.

Olen jo joskus aiemmin kertonut innostuksestani strutsinnahkatuotteisiin. Nyt joulupukki toi minulle uuden lilan pikkupussukan! Jee!!!

Punainen laukku on Birgit Pyykön käsialaa, myös pölyhuiska ja rannekoru ovat kotimaassa valmistettuja, muut ovat italialaisia. Nämä ovat niin superihania!

Hartiahuivi

Vuodenvaihteen ajankuluni ja tämän vuoden ensimmäinen valmistunut käsityöni on Titanium-hartiahuivi, jonka tein lahjaksi tänään 80 vuotta täyttävälle anopilleni. Huivin ohje on Ullasta nro 3/2013. Drops Delight -lankaa kului työhön 88 grammaa, eli kaksi kerää riitti mainiosti. Pingotuksen jälkeen huivin koko on 55 cm x 160 cm.

 

Malli aloitetaan keskeltä niskasta ja edetään kohti pitsikuviota. Tykkään tehdä huiveja nimenomaan näin päin. Monta kivannäköistä mallia on jäänyt tekemättä siksi, kun aloitus olisi ollut alareunasta ja silmukoita olisi pitänyt luoda satamäärin! Toivottavasti tämä huivi lämmittää ja tuo hyvää mieltä pitkäksi aikaa!

Junasukat

Kehuttua vauvan junasukan mallia on tehty vuosien varrella valtavia määriä, mutta itse en ole aiemmin neulonut ainuttakaan paria. Nyt päätin kokeilla!

Malli on mukava ja nopea neuloa. Sukka joustaa niin paljon, että taitaa sopia vauva-ajan jälkeenkin vielä monta vuotta. Nämä sukat päätyvät sinne pohjattomaan lahjakaappiin, koska saajasta ei ole tietoa!

Huomasin, että Unelmaullakkoni täytti muutama päivä sitten peräti kaksi vuotta! Aika menee kuin siivillä! Kiitos kaikille vuoden mittaan tulleista mukavista kommenteistanne! :)

Hyvää uutta vuotta 2014!

Onnea uuteen kotiin -kortti

Kävimme tupaantuliaisissa kummityttären ja hänen miehensä kauniissa uudessa kodissa. Tupaantuliaiskortiksi askartelin Leikkaa tästä -kirjan mallilla neliosaisen taitetun kortin.

Kortti on tehty yhdestä A4 -kokoisesta pahvista. Koska kortissa on niin paljon leikattavia kuvioita, en millään olisi malttanut siihen mitään tekstiä kirjoittaa. Sellaista kohtaa ei nimittäin ollut, mistä teksti ei olisi pilkottanut! Kirjoitin lopulta onnittelut tosi pienellä! Tein mallin yksivärisestä ohuehkosta pahvista, mutta tämän voisi toteuttaa myös sellaisesta, jossa toinen puoli on eri värinen kuin toinen. Silloin taitettuna etuosan kukat ja talo olisivat samaa väriä sekä aita ja pilvitausta toista väriä. Voisi toimia vielä paremmin.

Maalausurakka

Olen syksyn mittaan etsinyt kirppareilta puisia kynttilänjalkoja hyvällä menestyksellä. On löytynyt isompia ja pienempiä, pitkiä ja pätkiä, pulleita ja ohuita ja kaikkea siltä väliltä. Suurin osa näistä on jonkun omin käsin sorvaamia ja lahjaksi annettuja. Monessa oli jopa jokin toivotus tai päivämäärä ikuistettuna pohjaan. Hinnat kirppiksillä pyörivät 30 sentistä muutamaan euroon, eli käytännössä näitä löytyy melkein ilmaiseksi. Harmi, ettei tällaista käsityötä nykyään arvosteta!

 

Hetkeäkään en kuitenkaan ajatellut näitä tällaisiksi jättää! Joten santapaperia käteen ja hiomaan! Hionnan jälkeen maalasin jokaisen kynttilänjalan kolmeen kertaan.  

 

Nyt kokoelma miellyttää silmiäni enemmän ja näyttää yhtenäisemmältä. Suurin kynttilänjalka on ehdoton lempparini! 

Pipoja ja Stella

Turkoosi kukkamyssy syntyi ohjeella, jonka löysin Seijasiskon käsityöblogista. Kukka vain on hieman kohtuullisemman kokoinen kuin mallissa. Kukan keskelle ompelin kimaltamaan pienen pieniä helmiä. Lankana on Hjerte Garnin vauvalanka Ciao Trunte.

Punainen kukkapipo on neulottu Dropsin Alpaca-langasta. Tässä pipossa mukailin aiemmin tekemäni Merivuokkopipon neulosta. 

Näin kirpparilla suuren Stella- tarjoilulautasen. Pitihän se hankkia! On niin ajaton ja moneen kattaukseen sopiva! Stella on ollut Arabian tuotannossa vuosina 1961-1969. Tämä saisi mielestäni tulla uudelleen tuotantoon. Kuvio on yhtä aikaa sekä nostalginen, että moderni!

Pikkuruiset tonttupipot

 

Ompelin kahdelle ihanalle pikkuneidille jouluiset "monitoimilakit" punaisesta puputrikoosta.

Lakkeihin sopivan kankaanpalan hankin syksyllä käsityömessuilta.

Lakit on tehty 3 kk:n ikäisen koolla, mutta oletan, että ne ovat vielä hieman väljiä joulun aikaan, joten saattavat mahtua neideille vielä ensi keväänä solmupipoina. Idean löysin selaillessani muutaman vuoden takaista Suuri Käsityö -lehteä.

Viime viikonlopun kirppiskierrokselta löytyi myös jotain jouluista:

 

 

Nanny Stillin Pompadour-vaasi on hienostunut ja siro muodoltaan ja todella upean punainen. Tykkään kovasti! 

Merivuokkopipo

Halusin kokeilla ontelonyörin tekoa uudella "koneellani" ja kylläpä olikin mukava masiina!

Onnekseni satuin vielä löytämään pelagia.vuodatus.net -blogista sopivan idean, johon voin näitä nyörejä käyttää. Oma versioni Pelagian merivuokkopiposta näyttää nyt tältä:

Pipo on alakoululaisen kokoa ja lähtee aikanaan joulukeräykseen. Näitä täytyy tehdä lisää!

My favourite things -huivi

Joulu lähestyy ja ensimmäinen joululahja on valmistunut. Uskallan sen jo julkaista, koska saaja tuskin ehtii täällä blogissa käymään ja jos nyt sattuisikin vilkaisemaan, niin luulen, että ei pane pahakseen...

Huivin jokaiseen raitaan neulottiin joku saajan lemppariasia tai muuten saajalle tärkeä juttu. Ideoita raidoiksi olisi ollut enemmänkin, mutta en halunnut tehdä huivista ylipitkää. Olen neulonut hyvin vähän kuvioneuleita, joten aluksi tihkaisi oikein kunnolla. Langat olivat koko ajan kierteellä, eikä laatukaan ollut paras mahdollinen. Lopuksi homma kuitenkin alkoi jo sujua! Tässä vielä kuva huivista ennen tuubiksi neulomista:

Itse tykkään eniten Late Lammas ja Jasu-kissa -raidoista. Silmät ja nenät kirjoin niihin jälkikäteen. Idean tähän huiviin löysin Hupsistarallaa -blogista ja Ravelrystä löytyy paljon hienoja tällä idealla toteutettuja huiveja. Enpä ole aiemmin törmännyt mihinkään neulemalliin, joka olisi saajalleen näin henkilökohtainen. Toivottavasti neiti tykkää!